Yhdet Jussukat

Nyt vuorossa heinäkuun sukat, ihan perussukat miehelle. Olen näitä alkanut sanomaan Jussukoiksi, koska neulon ne omin nuotein ja tuttuun tyyliin varpaista varteen useimmiten omalle miehelleni, Jussille.

 Ohje: Jussukat eli perussukat omin nuotein, varpaista varteen

Lanka: Svarta Fåret Sox 150g, väri 446012
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3½
Koko: 45
Menekki: 150 g
54 silmukka
Ravelryssa

Näistä sukista ei kauheasti kerrottavaa ole, joten jospa kertoisin vähän minun tavastani neuloa tällaiset perussukat.

Nykyään aloitan sukat kärjestä suunnilleen tällä tavalla, linkki löytyy myös tuolta tekniikkaosiosta. Neulon sukat pyöröpuikoilla luuppaamalla ja aloitan aina parittomalla silmukkamäärällä, jotta ainakin pohjapuikolle tulee pariton määrä. Silloin on helpompi tehdä kantapää vahvistettuna. Näissä sukissa loin alussa 9+9 silmukkaa.

Useimmiten teen kärkilisäykset neulomalla silmukat sekä etu- että takareunasta. Näissä sukissa tein lisäykset kerroksen ensimmäiseen ja toiseksi viimeiseen silmukkaan. Joskus teen vaihtelun vuoksi toiseen ja kolmanneksi viimeiseen. Teen ne aina joka toisella kerroksella.

Kiilalisäykset aloitan tämän kokoisissa sukissa, kun n. 16-17,5 cm on neulottu ja teen ne jalkapöytäpuikolle oikealle ja vasemmalle kallistuvin lisäyksin. Tässä kohtaa käytän silmukkamerkkejä, jotta on helpompi laskea lisäysten määrä.Vaihtelun vuoksi teen ne välillä tuonne pohjan puoleiseen reunaan, kuten näissä. Lisäysten määrä on pohjapuikon silmukat jaettuna kahdella ja pyöristettynä ylöspäin. Näissä sukissa siis 14 lisäystä kumpaankin reunaan.

Samaan aikaa tykkään myös aloittaa vahvistetun neuleen jalkapohjaan. Aloitan sen kiilamaisesti keskeltä ja levennän vahvistettua osuutta pikkuhiljaa.

Kiilalisäysten jälkeen teen lyhennetyt kerrokset varjosilmukoin eli shadow wraps -tyyliin, keskelle jätän "varjottomia" silmukoita 3, 5, 7, 9 tai 11 vähän siitä riippuen, miltä sukan pituus näyttää. Näissä jätin 9.

Seuraavana on vuorossa kiilasilmukoiden kaventaminen kantalapun neulomisen yhteydessä. Tykkään neuloa kantalapunkin vahvistettua neuletta ja kavennan oikealla puolella silmukat takareunoista oikein yhteen. Nurjalla puolella sitten teenkin niin, että kun silmukoita on jäljellä noin 6, käännän työn ja neulon loput silmukat oikealta puolelta "pakittamalla". Tai niin minä sanon, kun neulon oikeita silmukoita vasemmalta oikealle ja kavennan myös niin. Tällä tavalla saan kantalapun oikeasta reunasta yhtä napakan kuin vasemmasta. Muuten en saa.  Tässä linkki tuohon takaperin neulomiseen, jos jotakuta se kiinnostaa. Tämäkin linkki löytyy myös tekniikkasivulta.

Samalla tavalla neulon muuten ihan normikantalapunkin varresta aloitetuissa sukissa. Minulla on ollut harmina se, että oikean reunan silmukoista tulee liian löysiä, vaikka kuinka kiristäisin. Pakittamalla ei tuu.

Varrensuun joustinneuleeseen kavennan yleensä muutaman silmukan (näissä vain 2), jotta siitä ei tule liian löpsöä. Tässäpä siis varsin seikkaperäinen sepustus minun tavastani neuloa perussukat varpaista varteen. Peukku sinulle, jos jaksoit lukea tänne asti. 👍

Langasta sen verran, että se tuntuu mukavalta ja väreistäkin tykkään. Kutittavuudesta en osaa mitään sanoa, koska mies ei ole vielä näitä käyttöönsä saanut. Koko kerästä, 150 g, tuli aika lyhyet varret, mutta kai ne kelpaavat kotioloihin.

Succaplokeista olen sitä mieltä, että ne ovat ihan liian kapeat, kuten kuvista näkee. Nuo ovat suunnilleen kokoa 44-45, mutta ei niissä sukat pingotu. Ajatuksissa on ollut, että tilaan joskus vielä mittatilaustyönä leveämmät plokit. Saattaa jäädäkin ajatuksen asteelle, mutta toivoisin, että niitä joskus valmistettaisiin leveämpinäkin. Tilaisin heti. Vai ovatkohan ne, joissa kokoa voi säätää leveämmät...

Se täytyy vielä kertoa, että eilen oli taas niin mukava neulekahvila meillä Vallineulojilla, että oksat pois. Kiitos neuleystäville vielä tätäkin kautta. 💖

Käytkö sinä neuletapaamisissa ja jos käyt, niin missä?

Näissä mietteissä tänään,
Hepsi

Uutta vuotta ja vanhan vuoden sukat

 Oikein hyvää tätä alkanutta uutta vuotta 2024! Toivotaan, että tästä vuodesta tulee parempi kuin viime vuodesta ainakin maailmantilanteen suhteen...

Joka tapauksessa jatkan viime vuonna valmistuneiden töiden esittelyä vuoden vaihtumisesta huolimatta. Nyt vuorossa on kesäkuussa neulottu sukkapari.

 Ohje: Wisteria socks, Anna Zhuravleva
Maksullinen englanninkielinen ohje Ravelryssa

Lanka: Schachenmayr Regia Premium Merino Yak,
väri 7518 Mineral Blue
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 2,25
Koko: L/40, 68 s
Menekki: 88 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan.
Ravelryssa

Tämä malli oli ykköskierroksen ohjeena viime vuoden Supersock World Championship -kisassa. Minua malli miellytti heti niin paljon, että päätin nämä sukat neuloa eikä kaduta. Sukista tuli juuri niin ihanat kuin ajattelinkin. Loppuihin kisakierroksiin en sitten innostunutkaan osallistumaan.

Kantapää oli kiva, kuten myös sukan takaosan palmikot ja ohje oli ainakin muistaakseni hyvä ja helppotajuinen.

Kun vielä onnistuin valitsemaan sukkiin yhden lempilangoistani, Regian Merino Yakin, niin lopputulos hipoo täydellisyyttä. Luultavasti otan nämä sukat omaan käyttööni, ellei joku muu ennätä ensin. Olen vähän sillä lailla höveli, että luovun neuleistani aika helposti ajatellen, että ainahan voin neuloa itselleni toiset. Vaikka harvoin niin tuleekaan tehtyä.

Vielä on viime vuoden neuleita esittelemättä, joten luultavasti postauksia on luvassa lähipäivinä tai ainakin lähiviikkoina useampiakin. Jospa viimeinkin saisin blogini ajan tasalle. Ainakin yritän parhaani. Olisi niin paljon mukavampaa kirjoittaa sellaisesta työstä, mikä on valmistunut vastikään. Muistaisikin silloin paremmin miten neulominen sujui.

Onko sinulla jotain neulomiseen liittyviä uuden vuoden lupauksia tai toiveita ja saitko viime vuoden lupaukset ja toiveet toteutettua? 

Mukavaa tammikuun ensimmäistä viikkoa!

Toivottelee
Hepsi

Yhdet karsintasukat

 Kesällä innostuin taas osallistumaan yhteen sukkakisaan eli Supersock World Championship -mittelöön. Se on siinä mielessä hauska kisa, että kunhan karsintasukat valmistuvat, olet mukana ja saat kaikki loputkin ohjeet maksutta.

Nämä olivat siis ne karsintasukat, jotka valmistuivat oikein hyvin  ajoissa, vajaassa kahdessa viikossa.

 Ohje: *Xinja*, Birgeit Freier
Maksullinen englanninkielinen ohje Ravelryssa

Langat: Adlibris Socki Fine, väri Burgundy ja
SnailYarn Merino Sock, väri Rosebud
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 2,25
Koko: 40
Menekki: 74 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan.
Aloituksessa 80 s, kantapään jälkeen 68 s
Ravelryssa

Minusta tämä malli näytti kivalta, ja kiva sitä oli neuloakin. Yhden kerroksen raitoja kaiken aikaa ja kuvio on mosaiikki-neuletta eli se syntyy silmukoita nostelemalla. Tämä ei ole siis perinteistä kirjoneuletta ensinkään, vaikka siltä näyttääkin. Raidat neulottiin Helical Stripes -menetelmällä, jolloin langanvaihtokohdista tulee huomaamattomat.

Mukavaa ohjeessa oli sekin, että kantapään ja kärjen sai tehdä oman maun mukaan. Niinpä minä tein perinteisen vahvistetun kantapään ja kärkeen sädekavennuksen.

Valmiit sukat miellyttävät omaa silmääni, ja niistä tuli myös vallan sopivat omiin jalkoihini. Silti laitoin ne ainakin toistaiseksi lahjalaatikkoon odottamaan kenties vieläkin sopivampia jalkoja.

Viime lauantaina minut ja mieheni oli kutsuttu kerrassaan mukaviin juhliin, joissa tuli myös tanssittua, sekä miehen kanssa että yksin. Mahtavan musiikin tarjosivat Marko ja Jukka & Jackpot-orkesteri. Osasivat ottaa yleisönsä ja hauskaa oli!

Siksipä loppuun sellainen ei-ensinkään-neulomiseen-liittyvä kysymys? Milloin sinä olet tanssinut viimeksi jossain muualla kuin kotona? Ja oletko yleensä tanssi-ihmisiä?

Näissä tunnelmissa toivottelen tällä kertaa mukavaa viikonloppua ja lupaan, että seuraavalla kerrallakin täällä on nähtävissä uudet sukat, mutta ilman Markoa ja Jukkaa! 😄

Hepsi

Aurinkoa päivääsi sukkien ja "Kaksi oikein yhteen" -kirjan myötä

 Auringon nämä sukat tuovat ainakin minun mieleeni pirteällä värillään. Sukat valmistuivatkin jo toukokuussa keväisen auringon paistaessa. Kuvat on kylläkin otettu vähän myöhemmin.

 Ohje: Äitienpäiväsukat 2023, Niina Laitinen,
Yhteisneulonta Facebookin Taimitarha-ryhmässä

Lanka: Novita 7 Veljestä, väri 278 Appelsiini
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3 ja 3½
Koko: 40, 66 s
Menekki: 175 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan.
Varrensuussa 7 ylimääräistä kerrosta.
Ravelryssa

Niina Laitisen Äitienpäiväsukat tuli siis neulottua tänäkin vuonna ja yhtä suurella ilolla kuin ne edellisetkin. Nämähän ovat aina sellaisia mysteerineulontoja, joissa ohjeesta julkaistaan päivittäin pieni pätkä eikä alussa tiedä vielä yhtään, millaiselta valmis sukka tulee näyttämään.

Kaikkein parasta se on silloin, kun pysyy julkaisutahdissa, mutta on se muutenkin mukavaa. Näissä en pysynyt. Aloitinkin vasta 5. päivä toukokuuta ja päättelin sukat 21. toukokuuta.

Kaikkein mieluiten taidankin neuloa juuri tällaisia sukkia. Sukkia, joissa on palmikoita ja pitsineuletta sopivassa suhteessa. Ja Niinan ohjeisiin voi luottaa, kaaviot ovat laadukkaita ja tarkkoja, samat neulemerkit toistuvat tutusti ja turvallisesti.

Sitten ihan toiseen asiaan. Kaisa Ikolan toisen neuleaiheisen kirjan kuuntelin ihan tuoreeltaan eli heti, kun se oli ilmestynyt.

Ja kyllä kuulkaas tykkäsin tästäkin ihan tosi paljon. Siinä elettiin nykyajassa ja paljon oli muuttunut, niin neulemaailmassa kuin päähenkilön elämässäkin. Enempää en paljasta, lukekaahan tai kuunnelkaahan itse. Sen verran sanon kuitenkin, että lopussa tuli vallan tippakin silmään. 💗 Suuri suositus siis tälle kirjalle ja Kaisalle jälleen kiitos, kun kirjoitit ja toivottavasti seuraavaa ei tarvitse odottaa 15 vuotta. Silloin mie oon jo aika vanha...

Pari kysymystä loppuun sinulle rakas seuraajani:
Oletko sinä neulonut Äiteinpäiväsukkia?
Joko olet lukenut/kuunnellut Kaisan kirjat?

Mukavaa syyskuun viimeistä viikkoa sinulle, voi hyvin!

Toivottelee
Hepsi

Palmikkoleikki ja Oikein nurin -kirjasta

 Innostuinpa minäkin tänä vuonna tilaamaan Novitan Sukkamestarin Boksin. Ihan kuin lankaa ja ohjeita ei olisi jo tässä talossa tarpeeksi... Ja nyt ei ole toiveitakaan, että saisin tämän vuoden lankasaldon miinusmerkkiseksi, kun lankaa tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista aina vain lisää. Huh!

No, onneksi sentään ensimmäisen Boksin ohje miellytti niin paljon silmää, että ne sukat halusin ehdottomasti neuloa.

 Ohje: Palmikkoleikki, Minna Metsänen,
Novitan Sukkamestarin Boksi 1/2023

Lanka: Novita Nalle, väri 302 sininata
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3
Koko: 40, normaali pohje, 96 s
Menekki: 158 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

Boksissa oli lankaa 300 grammaa, joten sitä jäi vielä melkein puolitoista kerää jäljelle. Lisäksi boksissa oli palmikkopuikot, joita minulla on jo ennestään muutamatkin. Aika harvoin niitä edes käytän, koska yleensä teen palmikot ihan ilman. Näissä sukissa ainostaan yhdessä kohtaa palmikkopuikolle oli käyttöä, sen verran oli siirtelyä isoimmassa palmikonkierrossa joka kahdeksannella kierroksella.

Neulomisesta tykkäsin todella paljon, sillä minähän suorastaan rakastan palmikoita ja niitähän tässä mallissa todella on!

Muuten taisin neuloa ihan ohjeen mukaan, mutta kärkikavennukset aloitin vasta kerroksella 58, kun ne olisi pitänyt aloittaa jo kerroksella 50.

Lankakin oli Nalleksi aika mukavaa neulottavaa tällä kertaa, joskus se on minusta ollut vähän liian löyhäkierteistä. Väristäkin tykkään, vaikkakin se osoittautui taas yhdeksi niistä väreistä, jota on lähes mahdoton saada kuvissa näyttämään oikealta. Sininata-nimi kuvaa sitä hyvin, ennemmin viileä hieman sinertävä vihreä kuin tuo lämmin sävy edellisessä kuvassa.

Joka tapauksessa tykkään! Minä tykkään käyttää neulottuja polvisukkia kotona. Ne menevät hyvin trikoiden päälle ja lämmittävät mukavasti. Ja bonuksena vielä se, että saa ihailla kättensä jälkiä ihan kotioloissa päivittäin. 💖

Sukkaboksit ovat näin kauniita! Kyllä näitä aina innolla odottaa!

 Sisältö on pakattu kauniisti, ja mukana on aina myös kiva kortti!

Ja tältä näytti boksi avattuna, palmikkopuikot ovat sujahtaneet jonnekin piiloon.

Tämän jälkeen olen saanut jo kolme boksia, mutta niiden sisältöä en ole vielä saanut puikoille. Varmaa on kuitenkin, että niistä ainakin kahdet tulen neulomaan eli niistä lisää sitten joskus myöhemmin.

Tällä kertaa bloggaamiseen oli jotenkin uuden- vai pitäisikö sanoa vanhanlainen into ja arvaapas miksi? Kiitos kuuluu Kaisa Ikolan "Oikein nurin" -kirjalle, Suomen ensimmäiselle neuleromaanille. Ilokseni huomasin, että se on kuunneltavissa äänikirjapalvelussani, josta nappasin sen heti kuunteluun. Ja VOI, minkä nostalgian kirja herättikään! Kaikki tuntui niin tutulta! Muistiin palasi heti se aika, kun meitä bloginkirjoittajia oli PALJON (Kaisa itse oli yksi heistä ja sitä kautta minulle tuttu) ja BLOGISTANIASSA laiteltiin paljon kommentteja. Tultiin tutuiksi netin kautta ja tavattiinkin monien kanssa myöhemmin. Tänä kesänä Neulefestareilla tapasin vieläkin useita jo siltä ajalta tuttuja neulebloggaajia.

Nyt meistä moni on lopettanut ja osa siirtynyt pitämään videoblogia, joihin minä en edelleenkään ole innostunut. Onneksi meitä sentään on vielä muutamia vanhoja pitämässä perinteitä yllä ja uusiakin on sentään tullut joukkoon mukaan.

Oletko sinä lukenut/kuunnellut Kaisan kirjan? Kirjahan on kirjoitettu jo kauan sitten, täältä voit lukea, kuinka sille silloin kävi. Onneksi se on nyt julkaistu, ja mikä parasta, toinen osa, "Kaksi oikein yhteen", ilmestyy äänikirjana jo 13.9. eli tulevana keskiviikkona. Voin kuunnella sen heti tuoreeltaan! Siinä kerrotaan, miten kaikki on muuttunut. Tuskin maltan odottaa...

Näissä mietteissä tällä kertaa toivotan sinulle mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

Terveisin
Hepsi

Tennarisukkaa taas

  Neuloin itselleni uudet kesäsukat. Aloitin jo viime vuonna, elokuun loppupuolella, ja päättelin silmukat vasta maaliskuussa. Sukat olivat reissusukat eli reissuja ei tuona aikana oikein tainnut olla. Mutta kaikella on aikansa.

 Ohje: Mallineule jälleen tutuista Tainan Tennarisukista,
ainakin suunnilleen, muuten omin nuotein

Lanka: Zwerger Garn Opal Cotton Premium,
väri 9844 Wehendes Abendkleid, kummitytöltä lahjaksi saatu
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 2,25
Koko: 40
Menekki: 77 g
varpaista varteen, 66 s
Ravelryssa

Olen neulonut jo kovin monet sukat tällä samalla mallilla, niin paljon siitä tykkään. Kivat tuli näistäkin ja olenkin näitä jo paljon pitänyt. Kesälläkin tarvitaan sukkia, ainakin sisällä, hih.

Sukkien lankakin on juuri kesäsukkiin sopivaa, sillä siinä on villaa vain 38%, puuvillaa 30% ja loput keinokuitua. Opalin langoista tykkään yleensäkin, ja nämä sävyt ovat minun  mieleeni. Kyllä kummityttö tietää. 💖

Kovasti on nihkeää tämä minun bloginpitoni. Tämänkin päivityksen aloitin jo heinäkuun alkupuolella päätöksenä päivittää tänne kaikki valmistuneet ennen matkaani. No nyt on matkaltakin palattu jo pari viikkoa sitten ja tässä ollaan. Mutta silti jaksan uskoa, että kyllä se tästä. Toivottavasti silti jaksatte täällä käydä kurkkimassa.

Matka oli tietenkin ihana! Kävin taas Sveitsissä, tällä kertaa tyttäreni kanssa. Näitä maisemia sain ihailla reilun viikon ajan ja vähän neuloakin. Kyllä kelpasi!

Mukavaa alkanutta viikkoa teille kaikille!

Toivottelee
Hepsi

Ihan vaan huivi ja melkein peruspipo

 Keväällä neuloin uuden Nikolain Esikolle, ja hänen ystävänsä pyysi myös itselleen samantyylistä huivia, mutta ilman pitsireunusta. Toki minä neuloin ja jopa samasta langasta. Melkein samaan syssyyn tuli toive myös "nimimyssystä", mutta ilman nimeä. Neuloin tietysti senkin.

Hyvä, että sain kuvattua molemmat saajansa yllä, niin näin, miten hän huivia käyttää. Aika kivasti, vai kuinka?

Huivi
Ohje:  Periaatteessa Nikolai, Marysia Nodzykowska,
ilmainen ohje netissä myös suomeksi, mutta ilman pitsiä ja muutenkin vähän muokattuna
Lanka:  Wollmeise Sockenwolle 80/20 Twin, Mont Blanc
Puikot:  Pyöröt nro 4
Koko: jaa-a, ei tullut mitattua, mutta ilmeisesti sopiva
Menekki:  86 g
Ravelryssa

Lyhennetyt kerrokset tein tällä kertaa niin, että käännöksen jälkeen otin ekan silmukka oikein neulomatta ja neuloin seuraavalla kerroksella sen nostetun silmukan oikein yhteen seuraavan kanssa ja neuloin seuraavan silmukan sekä etu- että takareunasta. TULI HYVÄ! Toivottavasti muistan tämän seuraavalla kerralla, kun teen lyhennettyjä kerroksia ainaoikeinneuleeseen.

Pipo
Malli: Nimimyssy 29-6-113, Jokanaisen Käsityökurssi, mutta vähän matalampana ja ilman nimeä sekä kirjoneulekuvioita
Lanka: Schachenmayr Merino Extrafine,
värit  199 musta ja 198 Charcoal/harmaa
Puikot: pyöröpuikot nro 3
Koko: mies
Menekki: 103 g
112 silmukkaa
Ravelryssa

Myssy on kääntömyssy, jossa toinen puoli on musta ja toinen puoli tummanharmaa. Minulla oli vanhaa mustaa lankaa jäljellä vähän, mutta lanka olikin uudistunut, ja ostaessani uutta huomasin, että mustan sävy oli vähän muuttunut. Raja näkyy kyllä, mutta ei haittaavasti kuitenkaan.  Kuvassa myssy mieheni päässä kotipihalla.

Pipon kanssa sain tehdä vähän purkuhommiakin. Ensin siitä tuli vähän liiankin matala ja tiukka. Neuloin korkeutta vähän lisää, kastelin ja pingotin ison kulhon kannen päällä. Saaja oli tyytyväinen ja hyvä niin.

Jyväskylän neulefestarit ovat viikon päästä. Näillä näkymin olen tulossa paikalle ystäväni kanssa, ja olemme paikalla perjantai-iltapäivästä sunnuntaihin. Jos sinäkin olet paikalla, niin nykäise hihasta! On taas niin kiva tavata neuleystäviä ympäri Suomea 🥰

Nähdään siis toivottavasti Jyväskylässä!

t. Hepsi

Shakkimestarin sukat

 Alkuvuodesta sain pyynnön neuloa ihan perussukat miehelle ilman mitään kommervenkkejä tai muita erikoisuuksia. Se olikin tarkoitus, ja melkein onnistuinkin.

Ohje:  Perussukat omin nuotein varresta varpaisiin,
tornikuvio jostain netin syövereistä
Lanka:  Novita Nalle vuosikertalankaa v.sininen 4859 ja
Vuorelma Veto 395 ruskea
Puikot:  Pyöröt nro 2,75
Koko: 42, 62 s (varrensuun joustin 56 s)
Menekki:  93 g
Ravelryssa

Lanka on todella vanhaa vuosikertaa, ei hajuakaan, kuinka vanhaa. Siitä johtuen kerrassaan mukavaa neuloa, ja sävykin on mielestäni upea, ei ihan tasasävyinen vaan ihanasti semisolidi.

Aikomus ja toivomus oli tosiaan neuloa ihan vaan yksiväriset sukat, mutta lopussa ne alkoivat sitten kuitenkin tuntua vähän tylsiltä. Sitten putkahti esikoiselta idea jostakin harrastukseen liittyvästä kuvasta jalkapöydän päälle. Niin näistä sitten lopulta tuli Shakkimestarin sukat, torni syntyi silmukoita jäljentämällä.

Kärkeen neuloin taas sädekavennuksen ja kantapää on ihan perinteinen vahvistettu.

Shakkimestari on tainnut olla tyytyväinen sukkiinsa, sillä ne ovat kuulemma olleet ahkerassa käytössä lähes päivittäin. Hyvä niin!

Nyt alan jännittää Suomi- Kanada -lätkäpeliä. Tämähän on taas se kohtalonpeli, vähän hirvittää, kuinka käy tällä kertaa... Peukut pystyyn!

Seuraatko sinä jääkiekkoa?

Kyseleepi
Hepsi

Vuoden 2022 saldo

 Toukokuu jo yli puolenvälin, ja vasta nyt listaan viime vuoden käsityöt. Laiskuutta tai saamattomuutta ilmassa? Varmaankin. Jotain on kuitenkin saatu aikaiseksikin.

Viime vuonna Hepsin käsistä valmistui yhteensä 22 työtä, 16 neulottua ja 6 virkattua:

10 paria sukkia

  6 patalappua, kaikki Tyynejä

  1 huivi
1 kauluri

1 pusero/toppi

1 torkkupeitto
2 palaa ystävän peittoon

Aika vähän valmistuneita siis viime vuonnakin. Lankaa sain kulutettua n. 3,7 kg ja kotiin sitä kantautui itse ostaen tai lahjaksi saatuna 1,8 kg. Lankavarasto siis onneksi väheni n. 1,9 kg. Vähän jännityksellä odotan, miten tämän vuoden kanssa käy. Olen nimittäin jo tähän mennessä kasvattanut varastoani n. 1,6 kg...

Kaikki valmistuneet työt näet taas kuvina sekä Flickristä että omalta sivultaan, josta kuvaa klikkaamalla pääset aina kyseiseen postaukseen. Tunnisteista pääset myös näkemään kaikkien valmistuneiden postaukset kuvineen.

Tässä taas kollaaseja, ensin naisten sukat.

Näistä sukista yhdetkään eivät ole jääneet lahjalaatikon täytteeksi. Kolmet pidin itse, yhdet menivät joululahjaksi kälylle ja kahdet tyttärelle.

Sitten miesten ja lasten sukat, jotka niinikään neuloin suoraan tarpeeseen. Lasten sukat Sveitsiin tuliaisiksi, kalasukat joululahjaksi ja yhdet omalle miehelleni.

Huivin ja topin neuloin pyynnöstä esikoiselleni ja kaulurin synttärilahjaksi ystävälle.

Lopuksi vielä vuoden Tyynet, peitto ja ystävän peittopalat.

Peitto meni ystävälle ja pari Tyyneäkin on löytänyt jo uuden kodin, osa vielä odottaa kiltisti lahjalaatikossa.

Mitäs muuta kertomista neulevuodesta 2022 olisi... Neulefestareilla en käynyt, mutta tänä vuonna pieniä suunnitelmia on jo ilmassa. Oma rakas neuleryhmämme, Vallineulojat, kokoontui säännöllisesti ja iloisesti kerran kuussa ja kokoontuu edelleen. Tervetuloa mukaan!

Bloginpito takkusi viime vuonna ihan samaan tapaan kuin edellisenäkin, eikä tämä vuosikaan ole vielä tuntunut tilannetta parantavan. Aion minä sentään vielä yrittää, toivottavasti jaksatte yhä sitä yrittämistä seurata.

Suuri kiitos siis kaikille teille seuraajilleni ja satunnaisesti piipahtaville. Kommentti on aina yhtä suuri ilo, ja yritän niihin aina myös vastata.

Lämmöllä 💖
Hepsi

Lämpötilapeitto 2022

 Jo viides lämpötilapeittoni valmistui ihan ajallaan vuoden viimeisenä päivänä. Samalla tyylillä kun edellinenkin, joten onko tästä nyt enää mitään uutta sanottavaa. Sanonpa nyt kuitenkin edes jotain tai näytän ainakin kuvia.

Ensimmäisessä kuvassa alkuvuosi.

Malli:  Siksakkia jälleen omin nuotein
Langat:  Erilaisia ja eripaksuisia jämälankoja (muutamia korkkaamattomiakin keriä) , puhdasta villaa ja villasekoitetta
Puikot:  HiyaHiya metallipyöröt pituus 150 cm, nro 4
Koko:  n. 120 x 200 cm
Menekki:  1 kg 586 g
296 s, aloitettu virkkausaloituksella
Lisää Ravelryssa

Silmukoita lisäsin muutaman, 14, jotta sain leveyttä vähän lisää, muuten samaa siksakkia, joka omaa silmääni miellyttää. Kuukausien vaihtokohdat "merkitsin" neulomalla nurjalla puolella yhden kerroksen nurjaa. Muutenhan peitto on neulottu ainaoikeaa. Yhden kuukaudenvaihdon taisin unohtaa...

Tässä peiton loppuvuosi.

Jos lämpötilapeitto-idea on sinulle aivan uusi, niin tämähän on koko vuoden kestävä projekti. Kyseessä on alunperin yhteisneulonta, mutta täysin vapaamuotoinen. Siinä voi itse päättää mallin sekä sen, mitkä värit vastaavat mitäkin lämpötilaa. Päivittäin neulotaan kerros tai kaksi aina sen mukaan, mitä mittari näyttää. Voi neuloa myös jonkun muun kuin peiton samalla idealla.

Viime vuonna minun suunnitelmani ja langanmenekkini osoittautui tällaiseksi.

Lämpötilat otin jälleen talteen aina siellä, missä milloinkin olin. Tammi-maaliskuussa ja loka-joulukuussa aamulämpötila tai kylmin mittarilukema ja muina kuukausina päivän korkein lämpötila noin kello kahdelta iltapäivällä. Vaaleansinistä ja mustaa ei tarvinnut käyttää ensinkään, keltaista sentään vähän.

Tässä vielä kuva koko peitosta luonnonvalossa tammikuussa, vasemmalta oikealle.

Tämän peiton annoin syntymäpäivälahjaksi hyvälle ystävälle, jonka tiedän arvostavan itse tehtyjä lahjoja. Hän olikin kovasti mielissään lahjasta, herkistyikin, ja se taas teki minut hyvin iloiseksi. 💖

Jos haluat kurkata kaikki peittojani, niin näet ne täältä.

Ja arvatkaas mitä?  Ihan oikein. Tämän vuoden peittokin on aloitettu ja se on muutamaa päivää vaille ajan tasallakin, jeee! Jospa se jäisi viimein ihan tähän taloon, tai sitten ei. Aika näyttää.

Missäs vaiheessa sinun peittoprojektisi on?

Kyseleepi
Hepsi