maanantai 22. helmikuuta 2016

Alkuvaiheessa

Hiukkasen on uusin neulomukseni edistynyt.

https://c2.staticflickr.com/2/1516/24567700434_e66dac04cf_c.jpg
 Eli kädentiet on erotettu, ja nyt on vuorossa helppo ja vähän tylsä osuus. Senkun vaan neuloa posottaa ja välillä sovittelee, jotta tietää pitääkö lisätä silmukoita missään vaiheessa. Sopivalta tuntuu nyt. Aloitin koon M silmukoilla, pääntien tein syvemmäksi XXL:n mukaan, samoin tuon yläosan korkeuden. Jatkoa seuraa...

Lunta on saatu tänne Kymenlaaksoon ihan kiitettävästi, kyllä nyt jo riittää, kiitos. Luonto on kaunis, saisi vaan pakastaa, niin kauneus kestäisi pitempään. Sähkötkin katkesivat lähes tunti sitten. Tabletilla ja kännykän netin kautta saan tämän päivityksen toivottavasti vietyä loppuun. Siispä, mukavaa alkanutta viikkoa sinulle,

toivottelee
Hepsi

perjantai 19. helmikuuta 2016

Esittelyssä Reagan, mutta ei se Ronald

No nih, nyt viimein saan uusimman jakkuni myös blogiin. Tytär otti kyllä kuvat jo viime lauantaina, mutta viikko oli sen verran kiireinen, että nyt vasta oli aikaa valita ja muokata kuvista sopivat. Mutta tässä se nyt on:

Malli: Reagan, Isabell Kraemer, Ravelryssa
maksullinen ohje Ravelryssa
Lanka: Wollmeise Lace-Garn, väri Versuchskaninchen WD,
100% merino, 1 575 m/300 g 
Puikot: pyöröt nro 3, 3,25 ja 3½
Koko: jonkunlainen XXL
Menekki: Yksi vyyhti eli 320 g
 
 Aloitin tämän jakun neulomisen jo syyskuun alkupuolella, kun sain kuulla enoni menehtyneen ja hautajaiset olivat edessä. Ajattelin tästä sellaista juhlajakkua, jota voisi käyttää muissakin tilaisuuksissa kuin hautajaisissa. Tiesin kyllä heti, ettei jakku valmistu niihin hautajaisiin mennessä, mutta suruani sain tähän neulottua. Väliin tuli sitten kaikkea muuta neulottavaa, ja viimein joululahjalankojen neulomisen jälkeen päätin, että nyt on tämän vuoro valmistua.

https://c2.staticflickr.com/2/1469/25036769431_a5d7e7a212_b.jpg
Tää on taas niitä neuleita, joissa on äärettömän fiksu ja kekseliäs rakenne. Ei sauman saumaa eikä kovasti pääteltäviä langanpäitäkään, koska yksi vyyhti riitti. Neulominen aloitettiin selkäosasta, joka neulottiin poikittain. Sovittamalla selvisi kohta, jossa erotin hihat ja neuloin niitä pienen matkan. Sitten poimittiin silmukat selkäkappaleen reunoista helmaa varten. Kätevää! Sen jälkeen pelkkää mallineuleen neulomista, kunnes pituus suunnilleen oli haluamani.
 
https://c2.staticflickr.com/2/1698/24762341939_76e56253d1_c.jpg
Ja pituushan oli siis ennen kastelua ihan toinen. Nyt se on juuri hyvä. Ihmeen paljon merinovillainen neule aina kastellessa avautuu ja venyy. Satumainen onni oli se, että lanka riitti ihan tarkalleen myös hihoihin. Jos olisin helman vielä vähän pitemmäksi tikutellut, olisivat hihat jääneet vajaiksi tai minun olisi pitänyt alkaa metsästämään lisää lankaa.
 
https://c2.staticflickr.com/2/1536/25036768781_f0d165e87c_b.jpg
  Tässä näkyy nyt sitten se helma, jonka kanssa jouduin tekemään ekstra-työtä. Nyt se on hyvä, i-cord toimii aina. I-cordia on myös ihan ohjeen mukaan käytetty etureunojen päättelyssä. Hihansuut on päätelty ihan tavallisesti, muuhun ei olisi lankakaan riittänyt.

https://c2.staticflickr.com/2/1472/24503204453_e457c570fb_b.jpg
Entäs sitten lanka? Olen aiemminkin neulonut Wollmeise Lacea ja tykkään siitä. Wollmeisehan on kuuluisa siitä, että vyyhdeissä on aina ekstraa, reilustikin. Tässäkin oli 20 g. 
 
Kun otin tämän neuleen altaasta ja levitin sen lattialle muotoutumaan ja kun sitten nostin sen lattialta ja huomasin, kuinka paljon se oli muuttanut muotoaan, kävi mielessä, että en koskaan enää tästä langasta mitään vaatetta neulo. Mieli muuttui nopeasti, kun pidin jakkua yhden päivän töissä. Se on ihanan kevyt, lämmin, mutta ei liian kuuma, kerrassaan täydellinen! Käytin sitä sen päivän juuri siksi, että tietäisin, toimiiko se ja totesin, että toimii. Aion kyllä jättää sen sellaiseksi paremmaksi takiksi. Toivottavasti maltan.
 
https://c2.staticflickr.com/2/1657/24834387640_d8d2bd05dc_c.jpg
 Tää toiseksi viimeinen kuva on etenkin rakkaille neuleystävilleni, sillä nyt sanon, että ohje oli hyvä. Heitä kuitenkin naurattaa ja epäilyttää, että luinko sen edes. Kyllä luin, ja se ON hyvä! Kaikki toimii, paitsi se helman päättely, joka minulla ainakin sai reunan rullautumaan. Olisi se saattanut kyllä kastellessa suoristua, mutta enpä kuitenkaan viitsinyt kokeilla.

Puikoista kerron vielä, että jouduin etureunojen ja niskan i-cordissa lennosta vaihtamaan 3,25 puikonpäät kolmosiksi, koska minä onneton katkaisin jälleen yhden puikon ihan omaa tyhmyyttäni.

Nyt minä poistun takavasemmalle ja jatkan uuden takkini neulomista. Mukavaa, jos jaksoit lukea tänne asti, kiitoksia siitä ja mukavaa viikonloppua!

Toivottelee
Hepsi

perjantai 12. helmikuuta 2016

Uutta puikoilla ja jo kesän suunnitelmia

Lanka riitti kuin riittikin ja oikeastaan ihan hyvin. Eli pitsineuletakki on valmis ja odottaa kuvausta. Jospa viikonloppuna sää suosisi ja saisi sen aikaiseksi. Ainakin kuvaajia riittää, kun Esikko tuli jo kotiin käymään ja Tytär eli Pi-sikkokin tulee vielä tänään. Taas minua yllätti se, kuinka paljon merinovillainen neule venyy, kun sen kastelee. Tällä kertaakaan se ei kyllä haitannut, melkeinpä päinvastoin. Kunhan näette, mihin yksi vyyhti Wollmeise-Lacea riitti.

Uutta on heti aloitettu. En ole vielä neulonut yhtään Joji Locatellin mallia, jonossa niitä on kyllä ollut muutamia jo pitkään. 

https://c2.staticflickr.com/2/1647/24685092660_f95e1c2d07_b.jpg
Nyt oli hyvä syy aloittaa, sillä Joji on tulossa kesällä Suomeen Titityyhyn pitämään kaksi kurssia. Osallistun niistä ainakin toiseen Pitsisukan kanssa. Jee! Jäi vähän nimittäin harmittamaan se, kun jätin väliin edelliset kurssit (Stephen West ja Isolda Teague).

Pakko vielä laittaa kuva ihanasta ystävänpäivälahjasta, jonka posti minulle kuljetti.

https://c2.staticflickr.com/2/1580/24862614002_afc9ec98e0_b.jpg
 Toiset neuloo ja toiset osaa tehdä saippuaa - lämmin kiitos Pirjo-ystäväni!

Mainiota ystävänpäiväviikonloppua teille kaikille,

toivottelee
Hepsi