sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 saldo

Minulla on ollut tapana vuoden päättyessä tehdä tällainen vuoden saldo -päivitys, joten teenpä sen nytkin. Heti alkuun täytyy kuitenkin kertoa, että eipä koskaan ole valmistuneiden määrä vuodessa jäänyt näin vähäiseksi kuin viime vuonna. Mutta tässä nyt lista kuitenkin:

13 paria sukkia
  2 patalappua, molemmat Tyynejä
  1 huivi
1 torkkupeitto
1 myssy
1 pieni norsu 
 
Vain siis 19 valmistunutta työtä Hepsin käsistä, 16 neulottua ja 3 virkattua. Toisaalta suunta on ihan hyvä, sillä eihän sitä suita määräänsä enempää tehdä. Tarkoitan sitä, että hyvä olisi, kun valmistuneet työt löytäisivät saajansa eivätkä jäisi lahjalaatikkoon pyörimään pitkäksi aikaa. Hyväntekeväisyyteen voi niitä toki aina antaa, mutta jos on vähän tällainen lanka- ja mallihifistelijä kuin minä, niin ei sinne välttämättä sovi ne kaikki käsin tai villapesuohjelmalla pestävistä langoista tehdyt ihanuudet. 

Yritän kuvien lisäksi vähän kertoa, minne nämä valmistuneet ovat päätyneet.

Ensiksi Sukka-Finlandia-kisan sukat, joita valmistui 7 paria, yhdet lämppärit ja 6 varsinaista kisaparia.

Mallit olivat minusta kaikki mukavia neuloa ja niissä oli sopivasti uutta ja haastettakin eivätkä kuitenkaan olleet liian monimutkaisia.

Näistä sukista vain kolme viimeistä paria on enää minulla, loput neljä ovat löytäneet sopivat jalat. Taidanpa nyt ottaakin omaan käyttööni nuo Roihu-palmikkosukat, kun ne ovat ihan miunnäköiset.
 
Sock Madness -kisaan osallistuin myös viime vuonna ja neuloin karsintasukkien lisäksi kolmen kierroksen sukat. Neljännet eivät omaa silmääni miellyttäneet niin paljon, että niihin olisin viitsinyt ryhtyä.
 
Kuvassa näiden kisasukkien lisäksi myös kahdet miesten sukat, jotka ovat heti menneet käyttöön kuten kahdet kisasukistakin. 


Ja sitten ne loput valmistuneet, kaikki samassa kollaasissa.


Myssy meni Briitta-serkulle, peitto sukulaistytölle, huivi minulle itselleni, samoin pikku-ronsu koristaa kotona milloin mitäkin paikkaa, vain Tyynet odottavat lahjalaatikossa sopivaa lahjansaajaa.

Näiden uusien töiden lisäksi tuli myös paikattua jonkun verran sukkia, lapasia ja vähän tyttären paitaakin. Siihenkin menee yllättävän paljon aikaa. Kaikista ei ole kuvaa, mutta joitakin kokosin viimeiseen kollaasiin.

Kuten kuvista näkyy, paikkaustapoja on monenlaisia!
Ensin ajattelin tehdä näistä ihan oman postauksensa, mutta menköön nyt näin. Ehkä sitten joskus taas, paikattavaa nimittäin on vieläkin tuolla odottamassa. Joskushan olen muka päättänyt, että enää en paikkaa mitään, mutta minkäs teet, kun tyttäret tuovat ne lempineuleensa minulle, niin paikattavahan ne on. Olen minä muutamia omia sukkianikin parsinut, jos niistä oikein kovasti tykkään, mutta tuossa kollaasissa niitä ei näy.

 Viime vuodesta vielä sen verran, että vuotta leimasi jatkuneen koronatilanteen lisäksi myös suuri henkilökohtainen suru. Rakas ystäväni Tuija, serkkuni vaimo, menehtyi syöpään elokuussa. Tuija oli minulle kauan jatkuneen ystävyyden lisäksi myös tärkeä neuleystävä, jonka kanssa jaoimme neulevinkkejä, vietimme yhdessä neuleviikonloppuja, neuloimme samoja malleja ja ostimme lankaakin yhdessä. 

Tuijalta jäi valitettavasti monta mallia ja paljon lankaa neulomatta. Niinpä me muutaman neuleystävän kanssa jelppasimme serkkuani ja vähensimme Tuijan lankajäämistöä ostamalla niistä osan itsellemme. Siksipä minun lankasaldoni viime vuodelta on sellainen, että sain kulutettua lankaa vain noin 3,3 kg, mutta lankaa kotiutui peräti 6,5 kg. Noista langoista nelisen kiloa on Tuijan lankoja. Niitä neuloessani tuntuu vähän siltä, kuin Tuija neuloisi edelleen kanssani kuten tässä kuvassa Neulefestareilla vuonna 2019. 💔

Elämään kuuluu sekä ilo että suru, näin se vaan on, ja elämä jatkuu, vaikka ikävä jää.

Viime vuosi meni tosiaan taas koronan määrätessä aika paljon menoja, niinpä Neulefestarit jäivät minulta jo toistamiseen väliin, vaikka ne kyllä vähän pienimuotoisemmin järjestettiinkin. Paikallisia neulemiittejäkään emme pitäneet kuin muutaman, nyt taas olemme alkaneet kokoontua, tulevana keskiviikkona seuraavan kerran.

Mitään lupauksia en nyt aio tehdä, mutta kyllä minä edelleen jatkan neulomista ja virkkaamista. Tänä vuonnakin on jo jotakin valmistunut. Ja bloggaamistakin jatkan, julkaisen silloin, kun on jotain asiaa. Toivottavasti sitä aina silloin tällöin on.

Mukavaa on, jos edelleen seuraat julkaisujani, sillä kyllä minä etupäässä teille seuraajille tätä teen. Toivottavasti saat täältä vähän inspiraatiota omiin käsitöihisi ja kenties joskus vähän apuakin.

Suuri kiitos siis jälleen kaikista kommenteistanne ja myötäelämisestä! Olette tärkeitä!

Lämmöllä 💗

Hepsi
 

torstai 27. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 Lämpötilapeitto

 Uudenvuodenaattona valmistui viime vuoden viimeinen työ eli Lämpötilapeitto, joka on jo minun neljänteni ja kolmas suunnilleen samalla mallilla tehty. Kuvassa vasemmalta oikealle tammikuusta joulukuuhun, silmukkamerkit näyttävät kuukauden vaihtumisen.

 

Malli:  Siksakkia jälleen omin nuotein
Langat:  Erilaisia ja eripaksuisia jämälankoja (muutamia korkkaamattomiakin keriä) , puhdasta villaa ja villasekoitetta
Puikot:  HiyaHiya metallipyöröt pituus 150 cm, nro 4
Koko:  115 x 190 cm
Menekki:  1 kg 660 g
282 s, aloitettu virkkausaloituksella
Lisää Ravelryssa

Vaikka silmukkamäärä oli sama kuin edellisessä peitossakin, tuli tästä himpun verran kapeampi. Ehkä neuloin tiukempaa, ehkä suurempi osa langoista oli vähän ohuempaa, tiedä tuota.

Tässä kuvassa näkyy alkuvuosi tammikuusta kesäkuuhun.


Jos kaikki eivät vielä tiedä, niin tällainen lämpötilapeitto on koko vuoden kestävä projekti. Kyseessä on alunperin yhteisneulonta, mutta varsin vapaamuotoinen. Siinä voi itse päättää mallin sekä sen, mitkä värit vastaavat mitäkin lämpötilaa. Päivittäin neulotaan kerros tai kaksi aina sen mukaan, mitä mittari näyttää.

Syyskuusta joulukuuhun.

 

Minä olen katsonut lämpötilat oman kodin mittarista tai matkustaessani aina paikkakunnan mukaan. Viime vuonna ei kyllä paljon matkustettu...  

Periaatteenani on ollut, että tammi-, helmi, maalis, loka-, marras- ja joulukuussa katsoin mittariin aamulla eli yritin tallentaa päivän kylmimmän lukeman, ja muina kuukausina taas lämpimimmän eli noin kahdelta iltapäivällä. Tuolla tavalla saa enemmän vaihtelua väreihin.

Tässä toteutunut värikartta päivineen ja käytettyine lankamäärineen. Vähensin värejä edellsivuodesta neljällä, ja samalla lämpötila-asteikkokin vähän muuttui.

Viime vuonna oli siis täällä meillä eniten niitä päiviä, jolloin lämpötila oli nollasta +5 asteeseen, mutta paljon oli myös hellepäiviä ja pakkasia. Edellisenä vuonna ei lämpötila kertaakaan laskenut alle kymmenen pakkasasteen, eli silloin jopa 5 "kylmintä" väriä jäi käyttämättä, viime vuonna vain yksi. Jos haluat kurkata vuoden 2020 peittoa, niin tästä se löytyy.

Loppuvuosi heinäkuusta joulukuuhun.

Peitto valmistui jälleen ihan ajallaan eli vuoden viimeisenä päivänä perjantaina ja meni 9-vuotiaalle sukulaistytölle, joka näki päivää vaille valmiin peiton ja pyysi sitä itselleen. Sehän sopi vallan mainiosti, koska peitolle ei ollut vielä ottajaa.  💖


Olin jo miettinyt, että aloitanko enää tänä vuonna uutta peittoa, mutta koska edellinen löysi saajansa vähän niinkuin itsestään, niin onhan se aloitettu ja ihan ajan tasallakin. On näitä niin mukava neuloa ja lankojakin riittää.

Samalla mallilla teen tänä vuonnakin , mutta vähän silmukkamääriä rukkasin. Nyt lämpötila-asteikkokin on sama sekä värit, joten vuoden päästä on hauska verrata vuosia keskenään. 

Taas kysyn, että oletko sinä lämpötilapeittoa neulonut tai jotain muuta lämpötilatyötä tai aiotko neuloa?

Uteleepi
Hepsi

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 Tyynet

 Tavoitteeni viime vuonna oli, että virkkaisin vähintään yhden patalapun kuukaudessa eli 12 vuodessa. Kauas jäin tavoitteestani, sillä patalappuja valmistui vain kaksi, yksi toukokuussa ja yksi elokuussa, tuttuja Tyynejä molemmat.

Malli:  Tyyne-patalappu, Tintti Hohti
Lanka:  Vanhoja puuvillalankoja,
Koukku:  nro 3
Koko:  noin 20 cm x 20 cm
Menekki:  43 + 44 g
Tyynet nro 39 ja 40
Ravelryssa
 

 Tää on niin mahdottoman näppärä ja fiksu patalappumalli, että sanon jälleen kerran saman, minkä olen sanonut jo monesti aiemminkin. Jos et vielä ole yhtään Tyyneä virkannut, niin virkkaa nyt jo ihmeessä ainakin yksi! Mutta varoituksen sana, näihin jää helposti koukkuun. 😍


Ja koska aina voi tehdä uusia lupauksia ja suunnitelmia, niin tänä vuonna minä aion virkata sen 12 Tyyneä ja aloitankin ihan heti. Pistän siis tämän vuoden ekan Tyynen koukulle tämän blogitekstin julkaisun jälkeen. Pistäpäs sinäkin ja kerro minulle kommenteissa, minkä värinen Tyyne sinulla on tulossa!
 

Seuraavalla kerralla esittelyssä viime vuoden viimeisenä valmistunut työ. Arvaatkos mikä?

Keskiviikkoterkuin,
Hepsi

perjantai 7. tammikuuta 2022

Vielä viimevuotisia, palmikkopipo serkulle

 Joulukuun puolivälissä valmistu pipo, joka ennätti postin matkassa saajalleen ennen joulua.


Malli:  Annikin palmikkopipo, Judiuni, ilmainen ohje Ullassa
Langat:  Schachenmayr Merino Extrafine 120, väri 150
Puikot:  pyöröt nro 3
Koko:  58 cm
Menekki:  86 g
Ravelryssa mm. tiedot silmukkamääristä ja muokkauksista
 
Tämän pipon neulominen lähti siitä, kun serkkuni kysyi ohjevinkkiä pipoon. Lähetin hänelle linkin Ullaan, jossa on paljon hyviä ja ihan ilmaisia ohjeita.  Hän sitten bongasi sieltä Annikin palmikkopipon ja mietti, pystyisikö hän sellaisen itse neulomaan.


Loppujen lopuksi päädyttiin siihen, että minä lupasin neuloa tuon pipon hänelle. Meillä on samankokoiset päät, joten tehtävä oli sikäli helppo. Silti vähän jännitti, tuliko piposta sopiva serkulleni. Kyllä siitä tuli!

Kuten tämä sovituskuva kertoo, niin myssy oli tosiaan minun päähänikin juuri sopiva. Saatanpa neuloa tällaisen itsellenikin!


Pipon neulominen aloitettiin palmikkokaitaleesta, jonka jälkeen poimittiin silmukat sen yläreunasta. Nurjilla silmukoilla saatiin aikaiseksi hauskat vinoraidat, ja kavennukset tehtiin myös nurjilla silmukoilla raitojen kohdalla.


Mukava, selkeä ohje, jota on helppo muokata langan paksuuden mukaan. Suosittelen!

Näissä mietteissä toivottelen teille kaikille hyvää pakkasviikonloppua!

Hepsi

lauantai 1. tammikuuta 2022

Fanille fani-sukat

 Vuosi on vaihtunut, mutta vielä on muutama viime vuonna valmistunut työ esittelemättä. 

Kummityttö pyysi joskus syksyllä, neuloisinko hänen poikaystävälleen sukat joulukalenterilahjaksi. Tietysti mie lupasin! Toiveena oli  lätkäjoukkue Philadelphia Flyers -logo, koska tuo joukkue on hänen rakkaansa lemppari. Mie vähän oioin, koska kerran olen lapaset omalle kuopukselleni tuolla logolla neulonut enkä ollut tyytyväinen omaan jälkeeni. 


Malli:  Perussukat omin nuotein, tällä kertaa varresta varpaisiin
Langat:  Novita 7 veljestä oranssi 278, noki 99 ja valkoinen 11
Puikot:  pyöröt nro 3½
Koko:  44-45, 54 s
Menekki:  136 g
Ravelryssa
 

En siis kirjaillut sukkiin logoa vaan kirjaimet, koska en tälläkään kertaa löytänyt enkä osannut muokata logosta sopivaa näin pieneen silmukkamäärään. Onneksi sukkien saaja oli kovin tyytyväinen ja myönteisesti yllättynyt sukistaan. Ne kuulemma paljastuivatkin vasta jouluaattona kalenterista. Hyvä niin.
 
 
Muuten sukat ovat ihan perussellaiset, jotka tällä kertaa aloitin poikkeuksellisesti varresta. En ollut ihan varma, osuuko koko oikeaan ja on helpompi pidentää tai lyhentää sukkia näin. Ihan sopivat tuli, joten mitään ei tarvinnut korjata. Mukava näitä oli neuloa.
 

OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2022 SINULLE,
iloa, onnea ja terveyttä!
Toivotaan, että tästä vuodesta tulee viimeinkin parempi ja normaalimpi kuin kahdesta edellisestä.
 
t. Hepsi