maanantai 8. elokuuta 2022

Porrassukkaset taas kerran

Tällä mallilla olen neulonut jo aika monet sukat, äkkiä Ravelrysta laskien taitaa olla 13. pari. Tää on niin helppo, kun ulkomuistista sujuu ja sukkiin tulee kuitenkin omaa silmää miellyttävä juju.


Mallia:  otettu Treppenviertel-sukista ilman ohjetta, ohje löytyy maksullisena Ravelrysta
Langat:  Järbo Bambu Raggi, väri 17206 BI Klint Print, ostettu Maijukasta
Puikot:  pyöröt 2,25
Koko:  40
Menekki:  77 g
Ravelryssa


Nämä sukat kulkivat mukana reissusukkina, ja koska kauheasti ei reissuja ole ollut, meni näidenkin neulomiseen aikaa turhan kauan, puolisen vuotta. Toukokuussa jo valmistuivat kuitenkin, eli turhan kauan meni siihenkin, että sain ne kuvattua ja tänne tuotua.



Ei tämäkään pari varmaan viimeiseksi jää. Mies kulutti omat samalla ohjeella neulotut kirjavat lempisukkansa taannoin puhki ja on pyytänyt uusia. Kunhan löydän sopivan langan, niin sellaiset hänelle taas neulon.

Tämä lanka on ohutta, kesäsukiksikin sopivaa, koska siinä on bambua 25%, mukavan tuntuista ja pehmeää. Aika näyttää pidänkö itse vai annanko lahjaksi, lahjalaatikkoon toistaiseksi sujahtivat.



Oletko sinä neulonut Treppenviertel-sukkia? Jos et niin suosittelen, on tää niin mukavaa neulottavaa!

Korona on selätetty, enää pienen pientä köhää on jäljellä. Saa nähdä, tuleeko joskus uudestaan. Ei taida enää sairastetusta taudista kovin pitkää vastustuskykyä saada.

Mukavaa alkanutta viikkoa sinulle ja kaikille töihin tällä viikolla palaaville työniloa ja tsemppihaleja!

Toivottelee
Heli

tiistai 26. heinäkuuta 2022

Tämän vuoden Äitienpäiväsukat

 Osallistuin tänä  vuonna Niina Laitisen äitienpäivän mysteerineulontaan ja onnistuin saamaan sukat ihan ajallaan valmiiksi. Tuttuun tapaan näiden esitteleminen täällä blogissa aina tuppaa kestämään.


Malli:  Äitienpäiväsukat 2022, Niina Laitinen, mysteeriyhteisneulonta ja ilmaisohje Facebookin Taimitarha-ryhmässä
Langat:  Novita 7 Veljestä, väri 514
Puikot:  pyöröt 3½
Koko:  40
Menekki:  170 g
Ravelryssa



Tällä kertaa neuloin ihan ohjeen mukaan nilkkaan asti enkä neulonut yhtään lisäkerrosta. Varren pituushan ei minulle riitä näissä Niinan polvisukissa, joten sukat ylettyvät vain puoleen pohkeeseen. Hyvät tuli kuitenkin näinkin, ja sukat pysyvät hyvin ylhäällä trikoiden päällä.

Kantalappuun neuloin pari lisäkerrosta ja tein ihan perinteisen vahvistetun kantapään. Ohjeessa olisi ollut ristiinvahvistettu, mutta se ei oikein ole minun mieleeni.



Kärkeen piti neuloa 7 ylimääräistä kerrosta ennen kärkikavennuksia. Päättelin kärjet silmukoimalla.

Niinan sukkamallit ovat aina kauniita ja näitä mysteereitä on koukuttavaa neuloa. Jos joku ei vielä tiedä, niin mysteerineulonta on sellaista, että ohjeesta paljastetaan päivittäin pätkä eikä lopputulosta tiedä etukäteen. Se on aina yllätys, ja useimmiten iloinen yllätys.



Muuten meille kuuluu koronaa. Hamina Tattoon jälkeen sairastuttiin sekä tytär että minä, mutta ei kuitenkaan aavistusta, mistä tartunta lopulta tuli. Minä tein postitiivisen testin reissun päällä Savonlinnassa ja matka jäi kesken. Mies sai sen sitten minulta. Yskää on vielä minulla ja limaa tuntuu riittävän. Toivottavasti menee pian ohi kokonaan. Väsymys on myös ollut huomattavaa. Muuten aika perusflunssalta tuntuu.



Oletko sinä sairastanut koronan? Yhteen, kahteen vai jo useampaankin kertaan? Jos et, niin yritä pysytellä terveenä, vaikkakin luultavasti jokainen se jossain vaiheessa saa.

Mukavaa loppuviikkoa sinulle 💓

Toivottaa
Hepsi


torstai 23. kesäkuuta 2022

Sock Madnessin karsintasukat

 Tänä vuonna osallistuin Sock Madnessiin tasan karsintasukkien verran, mutta näistäpä tulikin vallan ihanat! Niin ihanat, että nää päätyi heti omia varpaita lämmittämään!

Malli:  Engelkristall, Caia Gossens, vuoden 2022 Sock Madnessin karsintaohje
Lanka:  Socki Fine Adlibris, väri Pumpkin ja BC Garn Sock Wool, väri 02 sini-vihreä-kirjava
Puikot:  pyöröt nro 2,25 (kantapää ja kärki) ja 2½
Koko:  40, L ja 70 s
Menekki:  71 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin

Ravelryssa

Lankoja omasta varastosta etsiessäni valinta päätyi jotenkin keltaoranssin ja sinivihreän yhdistelmään. Ei nyt ihan Ukrainan värit, mutta vähän sinne päin. Ja juuri tuo yhdistelmä miellyttää omaa silmääni kovasti.

Tykkäsin myös tästä ohjeesta ja mallista. Kaavioita oli helppo seurata, ja yleensäkin on kiva neuloa, kun kaiken aikaa tapahtuu jotain. Jalkapohjasta tuli tavallaan vahvistettu ja sinnekin tuli kivaa kuviota.


Ennen kärkikavennuksia neuloin 6 ylimääräistä kerrosta keltaisella, jotta sain sopivat sukat itselleni.


Tässä sukkaparissa oli siis mukavasti kaikki minun mieleeni, joten kannatti neuloa, vaikken varsinaiseen kisaan nyt halunnutkaan mukaan.

Aika kuluu niin hurjaa vauhtia, että ollaan jos juhannuksessa. Toivottelen siis kaikille täällä pistäytyville

OIKEIN LEPPOISAA KESKIKESÄN JUHLAA!

Hepsi




 

perjantai 6. toukokuuta 2022

Vappusukat, mutta minkä vuoden?

Juu, ei tosiaankaan tämän vuoden vappusukat. Olen luonut silmukat näihin sukkiin kaksi vuotta sitten vappupäivänä, ihan tosi! Minun piti oikein tarkistaa päivämäärää, kun huomasin vuoden Ravelrysta. Luulin ensin, että olin merkinnyt vuoden väärin. Onneksi olin ottanut kuvan aloitetuista sukista ja kuva oli koneella tallessa, joten ihan oikeasti neuloin näitä sukkia vuoden ja 10 kuukautta.

Malli:  Suokatu kirjasta "52 x villasukat" omin muokkauksin
Lanka:  Austermann Step 6, väri 733
Puikot:  pyöröt nro 2,75
Koko:  45, 66 s
Menekki:  131 g
Varpaista varteen

Ravelryssa
 


Mikä näissä sitten kesti? Varmaankin se, että kaaviota oli tosi hankala seurata kirjasta, koska kirja on niin iso ja painava ja kaavio taas painettu sen verran pienellä että tihrustamiseksi meni. Vasta kun sain aikaiseksi skannata kaavion koneelle, josta tykkään sitä seurata, alkoi neulominen sujua.

Taas tuli mieleen, että voi jospa kaikkien kirjojen mukana tulisi "avain", jolla ohjeet saisi samaan tai vaikka pieneen lisähintaan samalla myös sähköisessä muodossa. Ja silti ostan neulekirjoja, koska onhan niitä kiva selata, mutta useimmiten kuitenkin neulon nettiohjeista, koska se vaan on niin kätevää.


Ohjeessa ei ollut mitään vikaa, mutta silti muokkasin tai neuloin omalla tavallani. Neuloin sukat miehelle, eli kokoa piti suurentaa. Lankani oli paksumpaa kuin ohjeessa, joten lopulta riitti vain se paksumpien puikkojen kanssa saamaan sopivan koon.


Kiilalisäykset ja koko kantapään tein omaan tuttuun tyyliin katsomatta ohjetta. Jalkapohjaan neuloin taas vahvistettua neuletta, koska meillä sukat muuten hiutuu juuri tuosta kohdasta.

Mallineuleen kanssa myös vähän kipuilin. Ohjeen tavalla tehtynä siitä tuli vähän reikäistä, ja minä halusin siitä tiiviimpää. Jossain kohtaa vaihdoin sitten ihan tavalliseen tapaan tehdä nuo palmikonkierrot.

Sukista tuli oikein kivat. Mies tosin tuumaa, että vähän kirraa nilkasta, mutta mie uskon, että ne venyy käytössä. Lankakin kuulemma kutittaa... Joten saa nähdä, kenen jalkaan nää vielä päätyy...

 

Näissä mietteissä tällä kertaa.

Mukavaa viikonloppua sinulle!

Toivottaa
Hepsi

 

keskiviikko 6. huhtikuuta 2022

Tyynejä, numerot 41-46

 Nyt tulee sellainen Tyyne-pläjäys, että koittakaahan kestää!

Kun viime vuonna en virkannut yhteensä kuin 2 Tyyneä, niin tämän vuoden aikana niitä on valmistunut jo peräti 6. Siinähän on jo puolet vuoden tavoitteesta!

Ensimmäiset olivat nämä mansikka-suklaa-jätski-versiot, jotka virkkasin tammikuussa.


Malli:  Tyyne-patalappu, Tintti Hohti
Lanka:  Vanhoja Coats-puuvillalankoja
Koukku:  nro 3
Koko:  noin 23 x 23 cm
Menekki:  54 + 56 g
Tyynet nro 41 (Ravelryssa) ja 42 (Ravelryssa)
 
Näistä tuli oikein sievät ja hyvin yhteensopivat.


Sitten vaihdoinkin värimaailmaa keväisempään, ja seuraava pari valmistui heti perään tammi-helmikuun vaihteessa.



Lanka: Vanhoja puuvilla-, soija- ja bambulankoja
Koukku:  nro 3
Koko:  noin 25 x 25 cm ja 22 x 22 cm
Menekki:  116 + 85 g
Tyynet nro 43 (Ravelryssa) ja 44 (Ravelryssa)
 
 
Näistäkin tuli ihan mukavasti yhteensopiva pari, paitsi että tuosta toisesta tuli varsinainen jätti. Virkkasin siihen enemmän ruutuja, ja kun lankakin oli vähän paksumpaa, niin lopputulos oli tuo. Kaipa sekin jollekin kelpaa.

Viimeinen pari valmistui helmikuussa peräkkäisinä päivinä, osittain samoilla sävyillä. 


Lanka:  Vanhoja puuvilla- ym. lankoja
Koukku:  nro 3 ja 3½
Koko:  noin 23 x 23 cm
Menekki:  78 + 66 g
Tyynet nro 45 (Ravelryssa) ja 46 (Ravelryssa)

Kuten kuvasta huomaa, toiseen Tyyneen pitikin etsimällä etsiä sopivan sävyisiä lankoja ja vähän sekasotkuksihan se meni. Koukkukin piti vaihtaa puoli numeroa paksumpaan. Valkoinen ei oikein paras väri ole etenkään reunaan, mutta tällainen nyt tuli.

Tässä vielä kuva tuosta viimeisen parin "kauniimmasta" yksilöstä. Siihenkin piti etsiä vähän loppuun vähän toisensävyistä vihreää, mutta se sentään menettelee.


Nyt ei olekaan yhtään Tyyneä työn alla, kenties vasta joskus kesällä sitten syntyy uusia.
 
Mitäs sinulla on nyt puikoilla tai koukulla?
 
Kyseleepi
Hepsi

perjantai 18. helmikuuta 2022

Viime vuoden ystispäiväsukat

Nyt esittelyssä tämän vuoden ensimmäinen valmistunut neulomus, sukathan ne!


Malli:  Ystävänpäiväsukat 2021, Niina Laitinen, ilmaisohje Facebookin Taimitarha-ryhmässä
Langat:  Novita Nalle luonnonvalkoinen ja sekalaisia Sport-vahvuisia jämälankoja
Puikot:  pyöröt nro 2½ ja 3
Koko:  Leveä 84 s aloituksessa, 39-40
Menekki:  177 g
Ravelryssa



Tämä ohjehan on yksi niistä Niina Laitisen tunnetuista mysteeriohjeista, jotka ovat hyvin suosittuja ja muodostuneet jo perinteeksi Niinan Facebook-ryhmässä. Ohjetta julkaistaan päivittäin aina muutamia kerroksia kerrallaan, ja molempia sukkia neulotaan yhtä aikaa tai vuorotellen. Mysteeriksi sen tekee se, ettei yhtään tiedä, millaiset sukista lopulta tulee. Jos pysyy tahdissa, sukat valmistuvat ajoissa ja vähän niinkuin itsekseen.


Minä en nyt pysynyt tahdissa. Aloitin näiden neulomisen 24.1. viime vuonna, mutta sitten sukanalut huilasivat pussissaan monta kuukautta. Jatkoin neulomista vasta tämän vuoden tammikuun neljäs päivä ja valmista tuli viimein 17. päivä.

En tiedä, mikä tökki. Ehkä jämälankojen käyttö. Niiden kanssa kun aina joutuu miettimään vähän tarkemmin, millä värillä jatkaa. Etenkin silloin, jos haluaa käyttää jotkut nyssykät loppuun.


Loppujen lopuksi näiden neulominen oli oikein mukavaa ja useamman nyssykän sainkin näihin uppoamaan.

Niinan malleissa kerrosmäärä ei yleensä riitä minulle, joten lisäkerroksia pitää aina neuloa. Muutama niistä tuli jo jämälankojen käytöstä kuvioiden välillä ja niiden lisäksi neuloin vielä nilkkaan joustinneuletta. Minulla on varressa 123 kerrosta, kun ohjeen mukaan niitä olisi vain 109.

 

Jalkaterään neuloin 7 lisäkerrosta ennen kärkikavennuksia (minulla 51, ohjeessa 44). Lopussa piti vielä vähän kikkailla ja neuloa kärki raidalliseksi, kun valkoista lankaa oli muka niin vähän. Löytyihän sitä sitten lisää, mutta hauskathan noista tuli noinkin.

Nämä sukat menevät tyttärelle, joka tuleekin viikonlopuksi meitä ilahduttamaan. 


Tämän vuoden ystävänpäiväsukkia en ole aloittanut, mutta ohjepätkät olen tallentanut, samoin kuin muistakin mysteereistä. Nyt kuitenkin aktiivisesti työn alla on sukat, joihin olen silmukat luonut toissa vappuna. Huh, on niiden jo aikakin valmistua.

Tänään tuli herättyä aikaisin, jo kuudelta, Leijonia kannustamaan välieräpelissä. Olipahan tiukkaa, mutta pääasia että voitto tuli. Sehän tietää sitä, että sunnuntainakin täytyy herätä aikaisin loppuottelua katsomaan. 

Oletko sinä seurannut olympialaisia?

Jännittävää viikonloppua kisojen parissa!

Toivottelee
Hepsi

sunnuntai 30. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 saldo

Minulla on ollut tapana vuoden päättyessä tehdä tällainen vuoden saldo -päivitys, joten teenpä sen nytkin. Heti alkuun täytyy kuitenkin kertoa, että eipä koskaan ole valmistuneiden määrä vuodessa jäänyt näin vähäiseksi kuin viime vuonna. Mutta tässä nyt lista kuitenkin:

13 paria sukkia
  2 patalappua, molemmat Tyynejä
  1 huivi
1 torkkupeitto
1 myssy
1 pieni norsu 
 
Vain siis 19 valmistunutta työtä Hepsin käsistä, 16 neulottua ja 3 virkattua. Toisaalta suunta on ihan hyvä, sillä eihän sitä suita määräänsä enempää tehdä. Tarkoitan sitä, että hyvä olisi, kun valmistuneet työt löytäisivät saajansa eivätkä jäisi lahjalaatikkoon pyörimään pitkäksi aikaa. Hyväntekeväisyyteen voi niitä toki aina antaa, mutta jos on vähän tällainen lanka- ja mallihifistelijä kuin minä, niin ei sinne välttämättä sovi ne kaikki käsin tai villapesuohjelmalla pestävistä langoista tehdyt ihanuudet. 

Yritän kuvien lisäksi vähän kertoa, minne nämä valmistuneet ovat päätyneet.

Ensiksi Sukka-Finlandia-kisan sukat, joita valmistui 7 paria, yhdet lämppärit ja 6 varsinaista kisaparia.

Mallit olivat minusta kaikki mukavia neuloa ja niissä oli sopivasti uutta ja haastettakin eivätkä kuitenkaan olleet liian monimutkaisia.

Näistä sukista vain kolme viimeistä paria on enää minulla, loput neljä ovat löytäneet sopivat jalat. Taidanpa nyt ottaakin omaan käyttööni nuo Roihu-palmikkosukat, kun ne ovat ihan miunnäköiset.
 
Sock Madness -kisaan osallistuin myös viime vuonna ja neuloin karsintasukkien lisäksi kolmen kierroksen sukat. Neljännet eivät omaa silmääni miellyttäneet niin paljon, että niihin olisin viitsinyt ryhtyä.
 
Kuvassa näiden kisasukkien lisäksi myös kahdet miesten sukat, jotka ovat heti menneet käyttöön kuten kahdet kisasukistakin. 


Ja sitten ne loput valmistuneet, kaikki samassa kollaasissa.


Myssy meni Briitta-serkulle, peitto sukulaistytölle, huivi minulle itselleni, samoin pikku-ronsu koristaa kotona milloin mitäkin paikkaa, vain Tyynet odottavat lahjalaatikossa sopivaa lahjansaajaa.

Näiden uusien töiden lisäksi tuli myös paikattua jonkun verran sukkia, lapasia ja vähän tyttären paitaakin. Siihenkin menee yllättävän paljon aikaa. Kaikista ei ole kuvaa, mutta joitakin kokosin viimeiseen kollaasiin.

Kuten kuvista näkyy, paikkaustapoja on monenlaisia!
Ensin ajattelin tehdä näistä ihan oman postauksensa, mutta menköön nyt näin. Ehkä sitten joskus taas, paikattavaa nimittäin on vieläkin tuolla odottamassa. Joskushan olen muka päättänyt, että enää en paikkaa mitään, mutta minkäs teet, kun tyttäret tuovat ne lempineuleensa minulle, niin paikattavahan ne on. Olen minä muutamia omia sukkianikin parsinut, jos niistä oikein kovasti tykkään, mutta tuossa kollaasissa niitä ei näy.

 Viime vuodesta vielä sen verran, että vuotta leimasi jatkuneen koronatilanteen lisäksi myös suuri henkilökohtainen suru. Rakas ystäväni Tuija, serkkuni vaimo, menehtyi syöpään elokuussa. Tuija oli minulle kauan jatkuneen ystävyyden lisäksi myös tärkeä neuleystävä, jonka kanssa jaoimme neulevinkkejä, vietimme yhdessä neuleviikonloppuja, neuloimme samoja malleja ja ostimme lankaakin yhdessä. 

Tuijalta jäi valitettavasti monta mallia ja paljon lankaa neulomatta. Niinpä me muutaman neuleystävän kanssa jelppasimme serkkuani ja vähensimme Tuijan lankajäämistöä ostamalla niistä osan itsellemme. Siksipä minun lankasaldoni viime vuodelta on sellainen, että sain kulutettua lankaa vain noin 3,3 kg, mutta lankaa kotiutui peräti 6,5 kg. Noista langoista nelisen kiloa on Tuijan lankoja. Niitä neuloessani tuntuu vähän siltä, kuin Tuija neuloisi edelleen kanssani kuten tässä kuvassa Neulefestareilla vuonna 2019. 💔

Elämään kuuluu sekä ilo että suru, näin se vaan on, ja elämä jatkuu, vaikka ikävä jää.

Viime vuosi meni tosiaan taas koronan määrätessä aika paljon menoja, niinpä Neulefestarit jäivät minulta jo toistamiseen väliin, vaikka ne kyllä vähän pienimuotoisemmin järjestettiinkin. Paikallisia neulemiittejäkään emme pitäneet kuin muutaman, nyt taas olemme alkaneet kokoontua, tulevana keskiviikkona seuraavan kerran.

Mitään lupauksia en nyt aio tehdä, mutta kyllä minä edelleen jatkan neulomista ja virkkaamista. Tänä vuonnakin on jo jotakin valmistunut. Ja bloggaamistakin jatkan, julkaisen silloin, kun on jotain asiaa. Toivottavasti sitä aina silloin tällöin on.

Mukavaa on, jos edelleen seuraat julkaisujani, sillä kyllä minä etupäässä teille seuraajille tätä teen. Toivottavasti saat täältä vähän inspiraatiota omiin käsitöihisi ja kenties joskus vähän apuakin.

Suuri kiitos siis jälleen kaikista kommenteistanne ja myötäelämisestä! Olette tärkeitä!

Lämmöllä 💗

Hepsi
 

torstai 27. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 Lämpötilapeitto

 Uudenvuodenaattona valmistui viime vuoden viimeinen työ eli Lämpötilapeitto, joka on jo minun neljänteni ja kolmas suunnilleen samalla mallilla tehty. Kuvassa vasemmalta oikealle tammikuusta joulukuuhun, silmukkamerkit näyttävät kuukauden vaihtumisen.

 

Malli:  Siksakkia jälleen omin nuotein
Langat:  Erilaisia ja eripaksuisia jämälankoja (muutamia korkkaamattomiakin keriä) , puhdasta villaa ja villasekoitetta
Puikot:  HiyaHiya metallipyöröt pituus 150 cm, nro 4
Koko:  115 x 190 cm
Menekki:  1 kg 660 g
282 s, aloitettu virkkausaloituksella
Lisää Ravelryssa

Vaikka silmukkamäärä oli sama kuin edellisessä peitossakin, tuli tästä himpun verran kapeampi. Ehkä neuloin tiukempaa, ehkä suurempi osa langoista oli vähän ohuempaa, tiedä tuota.

Tässä kuvassa näkyy alkuvuosi tammikuusta kesäkuuhun.


Jos kaikki eivät vielä tiedä, niin tällainen lämpötilapeitto on koko vuoden kestävä projekti. Kyseessä on alunperin yhteisneulonta, mutta varsin vapaamuotoinen. Siinä voi itse päättää mallin sekä sen, mitkä värit vastaavat mitäkin lämpötilaa. Päivittäin neulotaan kerros tai kaksi aina sen mukaan, mitä mittari näyttää.

Syyskuusta joulukuuhun.

 

Minä olen katsonut lämpötilat oman kodin mittarista tai matkustaessani aina paikkakunnan mukaan. Viime vuonna ei kyllä paljon matkustettu...  

Periaatteenani on ollut, että tammi-, helmi, maalis, loka-, marras- ja joulukuussa katsoin mittariin aamulla eli yritin tallentaa päivän kylmimmän lukeman, ja muina kuukausina taas lämpimimmän eli noin kahdelta iltapäivällä. Tuolla tavalla saa enemmän vaihtelua väreihin.

Tässä toteutunut värikartta päivineen ja käytettyine lankamäärineen. Vähensin värejä edellsivuodesta neljällä, ja samalla lämpötila-asteikkokin vähän muuttui.

Viime vuonna oli siis täällä meillä eniten niitä päiviä, jolloin lämpötila oli nollasta +5 asteeseen, mutta paljon oli myös hellepäiviä ja pakkasia. Edellisenä vuonna ei lämpötila kertaakaan laskenut alle kymmenen pakkasasteen, eli silloin jopa 5 "kylmintä" väriä jäi käyttämättä, viime vuonna vain yksi. Jos haluat kurkata vuoden 2020 peittoa, niin tästä se löytyy.

Loppuvuosi heinäkuusta joulukuuhun.

Peitto valmistui jälleen ihan ajallaan eli vuoden viimeisenä päivänä perjantaina ja meni 9-vuotiaalle sukulaistytölle, joka näki päivää vaille valmiin peiton ja pyysi sitä itselleen. Sehän sopi vallan mainiosti, koska peitolle ei ollut vielä ottajaa.  💖


Olin jo miettinyt, että aloitanko enää tänä vuonna uutta peittoa, mutta koska edellinen löysi saajansa vähän niinkuin itsestään, niin onhan se aloitettu ja ihan ajan tasallakin. On näitä niin mukava neuloa ja lankojakin riittää.

Samalla mallilla teen tänä vuonnakin , mutta vähän silmukkamääriä rukkasin. Nyt lämpötila-asteikkokin on sama sekä värit, joten vuoden päästä on hauska verrata vuosia keskenään. 

Taas kysyn, että oletko sinä lämpötilapeittoa neulonut tai jotain muuta lämpötilatyötä tai aiotko neuloa?

Uteleepi
Hepsi

keskiviikko 19. tammikuuta 2022

Vuoden 2021 Tyynet

 Tavoitteeni viime vuonna oli, että virkkaisin vähintään yhden patalapun kuukaudessa eli 12 vuodessa. Kauas jäin tavoitteestani, sillä patalappuja valmistui vain kaksi, yksi toukokuussa ja yksi elokuussa, tuttuja Tyynejä molemmat.

Malli:  Tyyne-patalappu, Tintti Hohti
Lanka:  Vanhoja puuvillalankoja,
Koukku:  nro 3
Koko:  noin 20 cm x 20 cm
Menekki:  43 + 44 g
Tyynet nro 39 ja 40
Ravelryssa
 

 Tää on niin mahdottoman näppärä ja fiksu patalappumalli, että sanon jälleen kerran saman, minkä olen sanonut jo monesti aiemminkin. Jos et vielä ole yhtään Tyyneä virkannut, niin virkkaa nyt jo ihmeessä ainakin yksi! Mutta varoituksen sana, näihin jää helposti koukkuun. 😍


Ja koska aina voi tehdä uusia lupauksia ja suunnitelmia, niin tänä vuonna minä aion virkata sen 12 Tyyneä ja aloitankin ihan heti. Pistän siis tämän vuoden ekan Tyynen koukulle tämän blogitekstin julkaisun jälkeen. Pistäpäs sinäkin ja kerro minulle kommenteissa, minkä värinen Tyyne sinulla on tulossa!
 

Seuraavalla kerralla esittelyssä viime vuoden viimeisenä valmistunut työ. Arvaatkos mikä?

Keskiviikkoterkuin,
Hepsi