Ei uutta vaan uudistettua

 Aika monta vuotta sitten, itse asiassa aika tarkalleen 14 vuotta sitten neuloin tyttärelleni ihanan hoodien eli huppupuseron, Ravelryssa, sen ajan hittilangasta Noro Kureyonista. Olen paikannut sitä aiemmin kyynärpäistä kolmesti ja kerran vahvistanut hihansuut. Se on edelleen yksi tyttären lempipuseroista, ja nyt tuli aika himpun verran suuremmalle korjaukselle. Tarvetta oli neuloa hihat uudestaan melkein kokonaan sekä myös helman joustin, koska se oli löpsähtänyt käytössä ja muutamat silmukat olivat aika hiutuneita. Kainalokohtiakin piti vähän paikata ja vahvistaa.

Tässä pusero uudessa kuosissaan.

Ja tässä alkuperäisessä muodossaan vuonna 2009 joulukuussa.

Sävyerot kuvissa johtuvat ehkä vuodenajasta ja kameroiden ominaisuuksista. Ihan oikea sävy on varmaan jostain tuosta väliltä. Tiedä häntä.

Tässä vielä kuvat edestäpäin, nyt.

Ja alkuperäisenä.

Langan metsästäminen olikin asia erikseen, hieman vaikeaa. Samaa väriähän ei enää tietenkään valmisteta enkä löytänyt muistaakseni minkäänlaista Noroa enää mistään suomalaisesta nettikaupasta. Saksasta löytyi paristakin paikasta, ja yhdessä tyttären kanssa päädyimme tuohon väriin nro 332, kun alkuperäinen on sävyä nro 217.  Itse asiassa nuo alkuperäisetkin langat olin tilannut ulkomailta, suuren rapakon takaa Yhdysvalloista, The Yarn & Fiber Companylta. Nämä uudet tilasin umGarntilta.

Tässä vertauksen vuoksi kuva vanhoista langoista.

Ja tässä uusista.

Tällaisessa hommassa suurin työ on aina se purkaminen. Teen sen niin, että poimin ensin työstä silmukat puikolle siitä kohtaa, mihin asti pitää purkaa. Sitten leikkaan vanhan kohdan pois muutaman kerroksen päästä puikosta ja loppu pitää sitten vaan purkaa ja nyppiä. Aina se on alussa vähän hankalaa, mutta onnistuu lopulta kuitenkin melko mukavasti.

Purkasin hihat vähän eri kohdista ja näissä kuvissa ehkä huomaa vaihtokohdat tai sitten ei. Oikea hiha ensin.

Ja sitten vasen.

Samoissa kuvissa näkyy myös helmajoustin. Purkasin vanhan pois kokonaan ja neuloin uuden vähän tiukemmaksi. Pituutta olisin myös mielelläni neulonut vähän lisää, mutta en saanut. Kuulemma on hyvä noin. Lankaa olisi kyllä riittänyt, joten sitä on nyt varalla uusiin paikkauksiin. Lankaa meni 142 g ja koska tilasin sitä 4 kerää eli 200 g, jäljellä on vielä reilu kerä.

Neulomisosuus olikin pelkkää nautintoa, lanka on niin ihanaa. Kuten olen aiemminkin sanonut, Noro on aika Noroa! 💖

Tällaiset pyynnöt ja toteutukset ovat mukavia. Tulee hyvä mieli siitä, että neulomaani työtä on kovasti pidetty ja rakastettu ja sitä halutaan käyttää vielä jatkossakin. Ja pitkään. Saa nähdä, milloin tämä pusero seuraavan kerran tulee paikattavaksi. Toivottavasti ei  ihan vähään aikaan.

Loppukysymys sinulle: Paikkaatko sinä neulomiasi sukkia, puseroita sun muita vai neulotko mieluummin uusia?

Mukavaa uutta ja ei-ihan-niin-hyytävää viikkoa sinulle!

Toivottelee
Hepsi

Vuoden 2021 saldo

Minulla on ollut tapana vuoden päättyessä tehdä tällainen vuoden saldo -päivitys, joten teenpä sen nytkin. Heti alkuun täytyy kuitenkin kertoa, että eipä koskaan ole valmistuneiden määrä vuodessa jäänyt näin vähäiseksi kuin viime vuonna. Mutta tässä nyt lista kuitenkin:

13 paria sukkia

  2 patalappua, molemmat Tyynejä

  1 huivi

1 torkkupeitto

1 myssy

1 pieni norsu 

 

Vain siis 19 valmistunutta työtä Hepsin käsistä, 16 neulottua ja 3 virkattua. Toisaalta suunta on ihan hyvä, sillä eihän sitä suita määräänsä enempää tehdä. Tarkoitan sitä, että hyvä olisi, kun valmistuneet työt löytäisivät saajansa eivätkä jäisi lahjalaatikkoon pyörimään pitkäksi aikaa. Hyväntekeväisyyteen voi niitä toki aina antaa, mutta jos on vähän tällainen lanka- ja mallihifistelijä kuin minä, niin ei sinne välttämättä sovi ne kaikki käsin tai villapesuohjelmalla pestävistä langoista tehdyt ihanuudet. 

Yritän kuvien lisäksi vähän kertoa, minne nämä valmistuneet ovat päätyneet.

Ensiksi Sukka-Finlandia-kisan sukat, joita valmistui 7 paria, yhdet lämppärit ja 6 varsinaista kisaparia.

Mallit olivat minusta kaikki mukavia neuloa ja niissä oli sopivasti uutta ja haastettakin eivätkä kuitenkaan olleet liian monimutkaisia.

Näistä sukista vain kolme viimeistä paria on enää minulla, loput neljä ovat löytäneet sopivat jalat. Taidanpa nyt ottaakin omaan käyttööni nuo Roihu-palmikkosukat, kun ne ovat ihan miunnäköiset.

 

Sock Madness -kisaan osallistuin myös viime vuonna ja neuloin karsintasukkien lisäksi kolmen kierroksen sukat. Neljännet eivät omaa silmääni miellyttäneet niin paljon, että niihin olisin viitsinyt ryhtyä.

 

Kuvassa näiden kisasukkien lisäksi myös kahdet miesten sukat, jotka ovat heti menneet käyttöön kuten kahdet kisasukistakin. 

Ja sitten ne loput valmistuneet, kaikki samassa kollaasissa.

Myssy meni Briitta-serkulle, peitto sukulaistytölle, huivi minulle itselleni, samoin pikku-ronsu koristaa kotona milloin mitäkin paikkaa, vain Tyynet odottavat lahjalaatikossa sopivaa lahjansaajaa.

Näiden uusien töiden lisäksi tuli myös paikattua jonkun verran sukkia, lapasia ja vähän tyttären paitaakin. Siihenkin menee yllättävän paljon aikaa. Kaikista ei ole kuvaa, mutta joitakin kokosin viimeiseen kollaasiin.

Kuten kuvista näkyy, paikkaustapoja on monenlaisia!
Ensin ajattelin tehdä näistä ihan oman postauksensa, mutta menköön nyt näin. Ehkä sitten joskus taas, paikattavaa nimittäin on vieläkin tuolla odottamassa. Joskushan olen muka päättänyt, että enää en paikkaa mitään, mutta minkäs teet, kun tyttäret tuovat ne lempineuleensa minulle, niin paikattavahan ne on. Olen minä muutamia omia sukkianikin parsinut, jos niistä oikein kovasti tykkään, mutta tuossa kollaasissa niitä ei näy.

 Viime vuodesta vielä sen verran, että vuotta leimasi jatkuneen koronatilanteen lisäksi myös suuri henkilökohtainen suru. Rakas ystäväni Tuija, serkkuni vaimo, menehtyi syöpään elokuussa. Tuija oli minulle kauan jatkuneen ystävyyden lisäksi myös tärkeä neuleystävä, jonka kanssa jaoimme neulevinkkejä, vietimme yhdessä neuleviikonloppuja, neuloimme samoja malleja ja ostimme lankaakin yhdessä. 

Tuijalta jäi valitettavasti monta mallia ja paljon lankaa neulomatta. Niinpä me muutaman neuleystävän kanssa jelppasimme serkkuani ja vähensimme Tuijan lankajäämistöä ostamalla niistä osan itsellemme. Siksipä minun lankasaldoni viime vuodelta on sellainen, että sain kulutettua lankaa vain noin 3,3 kg, mutta lankaa kotiutui peräti 6,5 kg. Noista langoista nelisen kiloa on Tuijan lankoja. Niitä neuloessani tuntuu vähän siltä, kuin Tuija neuloisi edelleen kanssani kuten tässä kuvassa Neulefestareilla vuonna 2019. 💔

Elämään kuuluu sekä ilo että suru, näin se vaan on, ja elämä jatkuu, vaikka ikävä jää.

Viime vuosi meni tosiaan taas koronan määrätessä aika paljon menoja, niinpä Neulefestarit jäivät minulta jo toistamiseen väliin, vaikka ne kyllä vähän pienimuotoisemmin järjestettiinkin. Paikallisia neulemiittejäkään emme pitäneet kuin muutaman, nyt taas olemme alkaneet kokoontua, tulevana keskiviikkona seuraavan kerran.

Mitään lupauksia en nyt aio tehdä, mutta kyllä minä edelleen jatkan neulomista ja virkkaamista. Tänä vuonnakin on jo jotakin valmistunut. Ja bloggaamistakin jatkan, julkaisen silloin, kun on jotain asiaa. Toivottavasti sitä aina silloin tällöin on.

Mukavaa on, jos edelleen seuraat julkaisujani, sillä kyllä minä etupäässä teille seuraajille tätä teen. Toivottavasti saat täältä vähän inspiraatiota omiin käsitöihisi ja kenties joskus vähän apuakin.

Suuri kiitos siis jälleen kaikista kommenteistanne ja myötäelämisestä! Olette tärkeitä!

Lämmöllä 💗

Hepsi
 

Kun on paikka paikan päällä...

niin on markka markan päällä, kuuluu vanha sanonta. Nyt siis tulossa taas tarinaa sukkien paikkauksesta, jota lokakuussa tuli touhuttua.

Esikkoni on kova sukkien kuluttaja, ja hän toi minulle 4 paria paikattavia sukkia, kaikki tietysti minun neulomianikin. Aloitetaanpa vanhemmasta päästä eli sukista, jotka on neulottu heinäkuussa 2012. 

Lankana näissä on Wollmeise Twin, ja sukissa oli reiät kantapäissä ja läpikuultavat päkiänkohdat. Tällä kertaa päätin käyttää virkattuja paikkoja, koska olen ne todennut kestävämmiksi kuin perinteinen parsiminen. Minulla oli jäljellä samaa lankaakin, joten paikat eivät pistä erikoisemmin silmään.

Seuraava Esikon sukkapari on valmistunut tammikuussa 2015 eli melkein kolme vuotta sitten. Nämä ovat muuten kestäneet hyvin, mutta selvästi toisen sukan kantapää on tarttunut johonkin. Ei tarvinnut siis virkata kuin yksi paikka. Lanka on Gründl:n Hot Socksia, jota minulla ei ollut enää jäljellä. Tuli sitten tuollainen pirtsakka yksityiskohta toiseen sukkaan.

Kolmannet Esikon sukat valmistuivat vasta vuosi sitten kesäkuussa, mutta molemmat kantapäät olivat reikiintyneet. Lankana näissäkin on Wollmeise Twin, jota minulla oli vielä jäljellä paikkoja varten.

Viimeinen Esikon paikattava sukkapari on se surullisen kuuluisa nokkoslangasta vasta viime marraskuussa valmistunut, joka kului puhki kantapäistä parissa viikossa. Lanka on siis Onion Knit Nettle Sockia. Paikkoihin en halunnut käyttää samaa lankaa, vaikka sitä olisi pieni nöttönen ollut jäljellä, vaan käytin jotain muita sukkalangan jämiä.

Kuvasta näkyy, että Esikon sukat kuluvat usein ihan tuolta kantalapuista. Saattaa johtua kantapään muodosta tai jopa kengistä, tiedä häntä.

Minun sukkani kuluvat useimmiten päkiöistä. Kahden omat sukkani myös paikkasin. Ensimmäiset ovat valmistuneet marraskuussa 2013, ja niitä on pidetty paljon. Lanka on Zwerger Garnin Opalia.

Näihin riitti pikkuruiset paikat.

Toiset korjausta vaativat sukat ovat melkein yhtä vanhat, lokakuun lopussa 2013 valmistuneet ja myös yhtä paljon pidetyt. Lanka on Dropsin Fabelia. Näidet kärjet olivat niin hiutuneet, että parasta oli purkaa ne kokonaan ja neuloa uudestaan.

Purkamisessa oli kyllä kova homma. Vaikka leikkasin kärjet pois ja poimin ensin silmukat puikoille, kesti viimeisten kerrosten purkaminen KAUAN. Langan säikeet olivat sen verran takertuneet toisiinsa, että aika repimistä se oli. Samaa lankaa minulla ei ollut enää jäljellä, mutta jotain hyvin samansävyistä löytyi. 

Hyvät niistäkin tuli.

Kaikki paikat virkkasin ekaa kerrosta lukuunottamatta pylväillä. Tässä vielä kuva yhdestä paikkasetistä.

Ompelin paikat kiinni yliluottelupistoilla ja nurjalta puolelta vähän ompelin reiän reunoja kiinni paikkaan.

 Kaikki nämä paikatut sukat on neulottu ohuesta, fingering-vahvuisesta sukkalangasta. Jos joku nyt ajattelee, että ilmankos ovat reikiintyneet, niin tällaisia sukkia tykkään itse käyttää eniten ja ne sopivat kengän sisään paremmin. Kotona, kumisaappaissa ja joskus talvikengissäkin käytän myös paksumpia sukkia, mutta niiden käyttö on vähäisempää. Siksi ne eivät niin helposti kulukaan.

Kuvista näet myös, minkä verran eri langasta neulotut sukat ovat nyppyyntyneet. Nyppyjä ei ole poistettu mitenkään, mutta aika vähän niitä silti näyttäisi olevan.

Tulipa taas pitkä postaus, kiitos jälleen, jos jaksoit lukea loppuun asti. Mitäs tästä nyt sitten voisi päätellä? Ainakin sen että eri ihmisillä kuluvat sukat eri kohdista. Ja sen, että kannattaa neuloa vahvistetut kantapohjat ja kantalaput, päkiätkin (ainakin minun!), jos toivoo sukille pitempää käyttöikää. Ja vielä sen, että kyllä paikkaaminen kannattaa. Se on ihan hauskaakin!

Mukavaa marraskuista viikkoa sinulle!

Toivottelee

Hepsi

Parsimisesta ja langan kestävyydestä

Olen joskus kokeillut perinteistä sukkien ristikkoparsimista ja päätynyt tulokseen, jotta en osaa, ei kannata. Olen ajatellut, että ennemmin neulon uudet sukat kuin enää yritän parsimista. Minun piti muuttaa käsitystäni, kun tytär toi minulle viikko sitten 6 paria parsittavia sukkia. Näistä vain yhden parin heitimme yhteisellä päätöksellä suoraan roskiin, muut oli vielä pelastettavissa.

Kysyin varmuuden vuoksi, voisinko parsia sukkia myös virkkaamalla niihin paikat, niin kun olen tehnyt aiemminkin. Ja sain luvan siihenkin, mutta loppujen lopuksi suurimman osan sukista parsin ihan perinteisesti ja vain muutaman paikan virkkasin. Samalla tuli sitten parsittua myös kolmet omat ja yhdet miehen sukat sekä tyttären villapaidan hihat.

Tässä sitten vähän tuloksia ja mietteitä parsimisesta.

 Tässä kuvassa vasemmalta oikealle tyttären, minun ja mieheni sukat. Ainoastaan omien sukkieni lankaa minulta vielä löytyi, lanka on virolaista Any-sukkalankaa. Sukat on neulottu vasta vajaa vuosi sitten ja nyt jo reikä toisessa sukassa. Lanka tuntuu kovin villaiselta ja tykkään siitä kyllä, mutta liekö kovin kestävää. Nukkaa ei ole kovin paljon tullut, siitä plussaa. Sukat myös helposti löpsähtävät varresta. Ei siis niin suuri harmi, ettei tätä lankaa enää saa.

Miehen sukat sen sijaan ovat peräti 7 vuotta vanhat. En kyllä muista, kuinka kauan ne ovat jo parsimista odottaneet. Lanka on Araucania Ranco Solidia ja voi hurja, kuinka kovaa se on nukkaantumaan. Ennen kuvan ottoa olin jo nyppinyt suurimman osan pois. Muuten lanka on ollut kestävää, kantapään reiätkin olivat ennemmin sellaiset viillot. Ja neulepinta on tiivistynyt käytössä.

Tyttären sukat ovat myös vain vajaan vuoden vanhat. Lanka on Gjestal Frostia, ja siinäpä on sitten taas lanka, joka ei ole nyppyyntynyt oikeastaan ollenkaan. Sukat olivat kuluneet tai hiutuneet päkiöistä, kantapäät sen sijaan ovat kestäneet hyvin. Olen näissä aloittanut vahvistetun neuleen jo samaan aikaan kuin kiilalevennykset. Se näköjään kannattaa.

Ehdottomana apuna minulla parsimisessa oli parsinsieni, jonka lainasin koulultani. Kyllä, meillä on sellaisia, vaikken olekaan koskaan niiden kanssa parsimista opettanut. Ehkä pitäisi opettaa, tyttärellekin. Tämä sieni on muovia ja se on vähän liian liukas. Aion ostaa itselleni puisen tällaisen heti, kun sellainen vastaan tulee. On itse asiassa jo joskus tullut, mutta silloin ajattelin etten sellaista tarvitse. Höh.

 Tällaisen parsinsienen päälle saa hyvin parsittavan kohdan suoraksi, jolloin saa pujotettua parsinlangat helpommin ja ne pysyvät saman pituisina paremmin.

 Tässä kuvassa kahdet tyttären sukat, joiden reiät ja hiutuneet kohdat parsin osin perinteisesti (johon muuten vahvistusta löysin mm. täältä) ja osin vain pujottelemalla parsinlankaa neuleeseen. Perinteisesti parsimalla tulee kyllä siistimpi, tai tuo toinen tapa vaatii ehkä minulta vielä opettelua. Ylempi lanka on kiisteltyä Regia Hand-dye Effectiä, jonka neulomisesta en yhtään tykkää, mutta valmiista neulepinnasta kyllä tykkään. Sukat ovat vajaa 1½ vuotta vanhat, ja vain toisessa sukassa oli reikä päkiässä. Nyppyjä ei juurikaan ollut. Ihan kelpo lanka siis.
 

Alemmat keltaiset sukat ovat jo melkein 5 vuotta vanhat, nyppyjä paljon ja molemmat kantapäät olivat puhki sekä toisen päkiästä päivä paistoi läpi. Lanka on Knit Picksin Essentials sukkalankaa, ihanan pehmeää, 25% nylonia kuten kaikissa näissä sukissa käytetyissä langoissa.

Nämä alla olevat sukat surettivat minua oikeastaan eniten, vaikka ovathan ne jo yli kaksi vuotta sitten neulottu. Mutta polvisukat ja molempien päkiät ihan hiutuneet. Lanka on Regian paksumpaa sukkalankaa. Nyppyjä ei ole tullut juuri ensinkään.

Toisen sukan parsin osittain perinteisesti ja  osan sitten vain vahvistamalla neuletta. Vähän suttuinen siitä tuli, mutta saa kelvata.

Toisen sukan vahvistin simukoita jäljentämällä, kun ensin hoksasin että se täytyi tehdä ikkäänkuin väärinpäin. Useinhan neule hiutuu niin, että ne silmukoiden välit venyvät. Niinpä jäljensin silmukat eri suuntaan kuin olin sukat neulonut. Näin sain juuri sen silmukoiden välisen langan vahvistettua.  Tässä vielä lähikuva siitä tavasta.

Kuten alussa kerroin, virkkasin myös muutaman paikan. Aiemmin olen virkannut kiinteillä silmukoilla, nyt kokeilin pylväitä.

Nämä molemmat sukat omat olleet minun käytössäni. Virkkaamalla paikatun sukan parin olen paikannut jo aiemmin, lanka on Sirdar Crofter DK:ta, jossa on villaa vain 15%. Silti tykkään näistä sukista kovasti. Ne on neulottu yli 5 vuotta sitten eikä niissä ole nypyn nyppyä. Edessä näkyy toinen kesäsukka, josta huomaa, että ristikkoparsintaa ei juurikaan erota, jos se on samanvärisellä langalla tehty. Tässä lankana on vanha Online Supersocke Cotton, nylonia vain 15%, mutta silti kesto hyvä. Sukat ovat myös noin 5½ vuotta vanhat.  Sukan parin olen jo aiemmin paikannut virkkaamalla.

Yhdet tyttären sukat koristelin myös virkkaamalla.

Samaa lankaa minulta ei enää löytynyt, joten päätin sitten irrotella oikein kunnolla. ;) Sukat ovat yli 3½ vanhat, ja lanka on tuttua Dropsin Fabelia. Nyppyjä ei ole kuin vähän. Pylväitä virkkaamalla paikasta tuli hieman ohuempi ja pehmeämpi. Nyt vain odotetaan ja katsotaan, kuinka hyvin ne kestävät.

Useimmissa ristikkoparsinnoissa ompelin ensin pienillä etupistoilla reiän ympäri, en kaikissa, enkä kertaakaan siistinyt reiän reunaa ensin mitenkään. Lopussa lankaa päätellessäni varmistelin reiän reunoja.

Sitten vielä ne tyttären villapaidan hihat. Kyseessä on todellisesta ihkulangasta neulottu huppari, melkein 6 vuotta vanha. Lanka on siis Noro Kureyonia, ja jotenkin tytär oli onnistunut saamaan molempiin hihoihin reiät. Varmaan tarttuneet jonnekin, sillä minkäänlaista kulumista en tässä langassa huomaa. Nyppyjäkään ei juuri ole. Nämä reiät parsin neulomalla. Eli poimin silmukat jonkin matkaa reiän alapuolelta, neuloin paikan ja lopussa silmukoin yläreunan kiinni. Ekassa paikassa ompelin reunat ja toisessa neuloin ne poimimalla silmukan ja kaventamalla. Muistaakseni tuo siistimpi on tehty kaventamalla.

 Tyttärelle kiitos tästä kuvasta! En ole ihan täysin tyytyväinen silmukointiini, joten tätä tapaa voisi vielä kehittää niin että neuloisi kahdesta suunnasta poimimalla silmukat ja sitten silmukoisi paikan keskeltä. Se onnistuisi varmaan paremmin. Olin nimittäin ajatellut parsia noita sukkia myös tällä tavalla, mutta sitten se kuitenkin tuntui turhan työläältä sukissa. Villapaitoihin tämä tapa sopii hyvin.

Nyt on siis tullut paikattua ja parsittua, ja olenkin tämän jälkeen sitä mieltä, että kyllä hyvien sukkien parsiminen kannattaa. Jatkossa aion myös vahvistaa neuletta sukissa sekä kantapäässä että päkiöiden kohdalta.

Mieleen nousi muutama kysymys: Kuinka kauan neulottujen sukkien pitäisi kestää? Ja kuinka paljon haittaa tuo nyppyyntyminen? Oletteko huomanneet, nyppyyntyykö neule aina uudestaan, vaikka nypyt nyppisi pois? Tuohon viimeiseen minulla ei ainakaan ole vastausta, mutta kaipa sukkien pitäisi ainakin muutaman vuoden kestää. Käytöstä tietysti riippuu paljon. Ja minua nypyt kyllä häiritsevät, mutta en silti jaksa niitä useinkaan nyppiä. Enkä ole vielä löytänyt sellaista nypynpoistajaa, joka kunnolla toimisi. Vinkkejä otetaan vastaan ilomielin.

Jos jaksoit lukea tänne asti, nostan sinulle hattua. Toivottavasti tästä oli sinulle jotakin iloa ja hyötyä!

Nyt ryhdyn siivoamaan, jotta ennätämme ajoissa ystäväpariskunnan luokse iltaa viettämään. Siellä meitä taitaa hirvipaisti odottaa!
 

Mukavaa viikonlopun jatkoa sinulle!

terveisin

Hepsi

 

Me navetassa istuttihin ja...

neulottihin ja nautittihin! Eli viime viikonlopun vietin taas Kannuskoskella Tuhannen Tarinan Talossa. Kolmas kerta tämä jo taisi olla, ja jälleen oli niin mukavaa. Rakennushan on vanha navetta, mutta oikein viihtyisäksi laitettu.

 

 

Meitä oli yhteensä 12, ja kaikilla oli tärkeät ja tarpeelliset välineet tietysti mukanaan.

 

 

 

Ja oli meillä lankaakin hypisteltävänä ja ostettavana sekä Tuuliviiristä että Villannelta.

 

 

 Ihania värejä vaikka millä mitalla.

 

Yksi neuloja, Annesi, oli tuonut puhumattomia lankojaan myyntiin, myös Wollmeiseja ja yksi niistä huuteli minulle niin kovaa, että pakkohan se oli ostaa. Minun ostokseni olivat kuitenkin tällä kertaa varsin maltilliset.

 

Vain kaksi kerää Hot Socksin paksumpaa sukkalankaa Wollmeisen lisäksi ja Succaplokin lego-silmukkamerkkejä, joita en kuvannut.

Neuleina minulla oli mukana kahdet sukat, yhdet paikattavat ja yhdet keskeneräiset, sekä villatakki. Ensimmäiseksi tartuin noihin paikattaviin, koska se ei ole koskaan mukavaa. Sukan pohjassa oli reikä, selvästi johonkin tarttunut, ja päätin neuloa kärjen uusiksi. Samaa väriä minulla ei enää ollut, mutta onneksi sukkien omistaja lupasi kelpuuttaa minkä värin tahansa.

 

Harmaata ja sinistä löytyi ja harmaaseen päädyin. Toivottavasti nyt kestävät. Ne keskeneräiset sukatkin valmistuivat, mutta niistä lisää ensi kerralla. Villatakista puuttuu enää toinen hiha, joten sekin luultavasti valmistuu tämän kuun puolella.

Kiitos jälleen kommenteistanne edellisiin postauksiin ja mukavaa kun piipahdit uudestaankin!

Hyvää pitkäperjantain jatkoa

toivottelee

Hepsi

Serpentiiniä / Some Serpentines

Niin ne joulunpyhät menivät taas hyvin nopsasti ja varsin perinteisesti. Arkeen on jälleen palattu, vaikka loma vielä jatkuukin. Yhdet sukat valmistuivat eilen.

So the feast days passed over again very quickly and traditionally. We are back on weekdays although I have some holiday left. I finished these socks yesterday.

Malli: Serpentine Socks, Wendy D. Johnson, Ravelryssa
kirjasta "Socks from the Toe Up"
Lanka: Schoppel-Wolle Admiral 4 fach / 4 ply, väri 1566 5351
75% merinovilla, 25% nylon
Puikot: Knit Picks pyöröt nro 2½
Koko: large, 39-40
Menekki: 70 g56 s, vahvistettu ranskalainen kantapää 51 s (16-19-6, 7 s keskellä)

Pattern: Serpentine Socks by Wendy D. Johnson, in Ravelry
from the book "Socks from the Toe Up"
Yarn: Schoppel-Wolle Admiral 4 fach / 4 ply, colorway 1566 5351,
75% merinowool, 25% nylon, 70 gramsNeedles: Knit Picks circulars size 2½
Size: large, 39-40
56 st, reinforced French heel with 51 st (16-19-16, 7st in the middle)

Nämä ovat kolmannet neulomani Serpentiinit. ja nämä aion pitää itse. Alkaa tuo oma sukkavarasto olla vähän kuluneen näköistä. Kolmet sukat odottavat paikkausta, joten mukavaa on saada välillä jalkaan ihan uutukaiset lämmittimet. =)

This pair is my 3rd Serpentine pair and I am going to keep this one myself. Many of my socks are slightly worn-out so it's nice to get a new pair. =)

Juuri kun edellisissä sukissa kehuin Gusset heeliä, niin näihin se ei nyt sitten sopinutkaan. Kokeilin sitä vahvistettuna, mutta siitä tuli liian kireä. Siispä purin ja neuloin sen sijaan tuon vahvistetun ranskalaisen. Aloitin taas vahvistetun neuleen vähitellen jo jalkapohjasta. Kuvissa sitä ei valitettavasti näy.

Mallineuleesta tykkään edelleen. Varret olisin voinut neuloa yhden mallikerran verran pitemmiksi, mutta saavat nyt kelvata noin.

I first tried to make reinforced gusset heel also this time but it didn't work out at all. So I frogged and made the reinforced French heel instead. I started the reinforced knitting step by step already before the heel. I still love the pattern! I might have knitted the cuff a bit longer but they will now do like that.

Omat sukat siis odottavat paikkausta, mutta Esikko toi minulle paikattavaa. Kunnon kierrättäjänä hän haluaa käyttää vanhoja lempisukkiaan loppuun asti. Hassusti kahdesta eri parista vain toinen sukka oli puhki kulunut.

So my socks are waiting for repairing but my Firstborn brought me some job to do. As she is a real recycler she wants to wear her favourite socks as long as possible.

Neuloin niihin uudet kärjet, ja lisäksi tuohon keltaiseen sukkaan virkkasin yhden paikan. Kyllä niitä nyt taas käyttää!

I knitted the toes again and crocheted one little patch.

Uutena olen aloittanut Kuurankukka-lapaset ja vanhoista olen hieman jatkanut Pop-paitaa, viimeinkin. Tuskin kuitenkaan enää tämän vuoden puolella mitään saan valmiiksi asti, mutta ainakin minulla on mukavaa neulottavaa vuoden viimeisiksi päiviksi. Kuurankukat etenkin ovat vallan koukuttavat. Eka aluslapanen on peukkua vaille valmis, toinenkin jo yli peukalon ja eka päällyslapanen on ihanassa pitsireunusosassa. Kuinka kukaan osaa suunnitella mitään noin kaunista ja upeaa! =)

I have started Kuurankukka mittens and WOW how wonderful knitting they are! How anyone can design something so beautiful and gorgeous like those mittens! =)

Siispä rattoisaa loppuvuotta Sinullekin ja kiitos Hyvän joulun toivotuksista ja muista kommenteista!

So have a nice end of this old year!

Hepsi

Paikkauksia ym. / Some patchings etc.

Työt ovat siis alkaneet, ja sen heti päivitystahdissa huomaa. Neulottu on kyllä ja vähän virkattukin.

The work has started and you can see it in this blogging. I have still knitted and also a bit crocheted.

Reilu vuosi sitten neulottuihin sukkiin oli ilmestynyt reiät kantapäihin. Kahteen pariin, mutta vain toiseen sukkaan. Eikä keskelle vaan toiseen laitaan. Mahtaa mulla olla terävät kantapäät vai liekö jääneet rasvaamatta ja karheuttaan ovat sukkia kuluttaneet. =) No hätäkös tuossa. Molemmista sukista tykkään kovasti, mutta parsimista en rakasta. Siispä tartuin virkkuukoukkuun ja tekaisin paikat.

I found two holes in the heels of the socks I knitted over a year ago. In two different  pairs but only in the other sock. And not in the middle of the heel but on the other side. I might have sharp heels or I haven't oiled my heels enough. =) Well no panic. I like both socks a lot but don't like darning. So I took my hook and crocheted patches.

Kyllä ne mulle kelpaa!

They are good enough for me!

Mysteerihuivin kolmas vihje on neulottu. Neljäs vihje ilmestyy kai huomenna. Ja toinen tekeillä oleva huivi alkaa pian olla loppupuolella. Jospa vaihteeksi neuloisi vauvannuttua.

I have finished the 3rd clue of the Mystery shawl. The 4th clue will be published tomorrow, I think. And the other shawlette in progress is nearly finished. Maybe I'll knit the baby coatee for a change.

Viime viikolla ostin uuden lelun. Nyt on sitten kova vertailu käynnissä, onko vanhassa vara parempi, vai kuin?

I bought a new toy last week. Now I am just doing the comparison which one is better, the old one or the new one.

Toistaiseksi puntit on aika tasan. Mutta on tässä Nikonissa videotoiminto, jota tuli jo testattua torstaina kuopuksen sotilasvalatilaisuudessa. Ihan kiva.

For now they are quite equally. But there is a video function in Nikon and I have already tried it on Thursday when my Lastborn took his military vow. Nice.

Minua on myös taas muistettu. Kiitos Oranssi! Olen otettu.

I have also got again an award. Thanks Oranssi! I'm pleased.

Tässä täytyy vastata 10 kysymykseen.

1. Suosikkiväri: Keväänvihreä, lämmin ruskea, turkoosi
2. Suosikkieläin: Kissa
3. Suosikkinumero: 7
4. Suosikki alkoholiton juoma: lakritsatee
5. Facebook vai Twitter? Ei kumpikaan, mutta naamakirjassa olen
6. Intohimosi: Neulominen
7. Saada vai antaa lahja? Ehdottomasti antaa
8. Suosikkikuvio: Tähti
9. Suosikkiviikonpäivä: Lauantai
10. Suosikkikukka: Jaa-a, vaikka kielo

I have to answer  10 questions.

1. Favourite color: Spring green, warm brown, turquoise
2. Favourite animal: Cat
3. Favourite number: 7
4. Favourite non-alcoholic drink: liquorice tea
5. Facebook or Twitter? Neither but I'm in Facebook
6. My passion: Knitting
7. To give or get a present? Absolutely to give
8. Favourite figure: Star
9. Favourite day of the week: Saturday
10. Favourite flower: Well, maybe lily of the valley

Ihanan rentouttavan viikonlopun jälkeen on taas mukava mennä huomenna töihin. Ja nyt me miehen kanssa olemme viikot ihan kaksin (jos ei kissaa lasketa ), kun tytär palasi taas opiskelujensa pariin ja kuopus on armeijan harmaissa. On siihen totuttelemista.

After a lovely relaxing weekend it's nice to go to work tomorrow. And now there are just two of us (if you don't count our cat ) me and my hubby home the weekdays. Because the daughter went back to the college and the Lastborn is in the army. We have to get used to it.

Mukavaa alkavaa viikkoa myös sinulle!

I wish you too a cosy beginnnig week!

toivottelee

Hepsi

Tonttuja / Christmas gnomes

Maanantaina lapset tekivät vielä innoissaan iloisia tonttuja,

On Monday the children made still some happy Santa's little helpers very excited,

nyt he ovat kaikki jo yhtä innoissaan joululomalla. Tontutkin ja minä. =)

now they all are on Christmas holiday as excited. The gnomes too and me. =)

Tänään olen korjannut kuopuksen lapaset ja tyttären sukat. Toisessa lapasessa oli iso reikä lähellä kärkeä. Neuloin sen uudestaan, helppo homma. Sukissa oli molemmissa ammottava reikä kantapäässä.

Today I have fixed the Lastborn's mittens and daughter's socks. There was a big hole in the top of the other mitten. I knitted the top again. A piece of a cake. There were gaping holes in the both heels of the socks.

Ei ole enää ja hyvin kuulemma istuvat jalkaan. Minä en ole neulonut näitä upeita sukkia, vaan ne on neulonut hyvä ystäväni, joka  on mestari kirjoneuleissa. Vilkutus Ritu-Rillille! =)

Well it isn't anymore and reputedly they fit fine. I haven't knit these lovely socks but my dear friend has. She is the master of coloured knitting. =)

Kuusi on jo sisällä kynttilöineen, koristeet vielä puuttuvat.

The Christmas tree is already inside with candles, The decorations are still missing.

Joulun iloa ja valoa sinullekin!

The joy and the shine of Christmas also to you!

toivottelee

Hepsi