Ihanainen festarihuivi

Ensimmäistä kertaa ikinä olen neulonut ja saanut valmiiksi jotakin ihan ohjeen mukaisista langoista värisävyjä myöten - hyvä minä! Kyseessähän on huivi, jonka ohje julkaistiin tämän kesän festari-lehtisessä ja johon huivin suunnittelija oli valinnut juuri festareihin sopivat sävyt. Sävyt taas oli ihan Titityytä ja/tai festareita varten värjätty.

 Malli: Treelight, Susanne Sommer

Lanka: Uschitita Merino Singles, värit sininen Jyväskylä, vihertävä Tiina ja kullankeltainen Vivid
Puikot: nro 3½
Koko: noin 206 cm x 75 cm
Menekki: 232 g
Ravelryssa

 Huivi on tuollainen pikkuisen epäsymmetrinen kolmio, sellainen, joista en yleensä niin kovasti tykkää. Tämä kuitenkin asettuu harteille vallan mukavasti ja on päässyt jo kovaankin käyttöön. Ihan siis itselleni jäi tämä yksilö.

Huivi oli lehtisessä neulottu juuri näistä väreistä, mutta Titityyssä oli mallihuivina ruskehtavan sävyinen. Ostin sitten jo tähän huiviin vallan toiset langat (joista olen myös jo huivin neulonut). Seuraavana päivänä Susanne saapui paikalle mukanaan tämä ohjeen värinen huivi, ja se olikin menoa sitten. Kun vielä värien sävyt olivat tuollaiset (Jyväskylä ja Tiina), poimin ne pikaisesti mukaani, kun niitä vielä oli saatavilla. Ainakin osa taisi silloin loppua kesken. 

Jos en olisi nähnyt Susannen huivia, en olisi näitä värejä itse osannut yhdistää samaan huiviin. Juju onkin siinä, että sininen ja vihreä lanka eivät keskenään kohtaa vaan välissä on aina tuo ihana keltainen. Kaikki sävyt ovat minun silmääni kauniita, ja huivi onkin oikea piristysruiske myöskin syksyn harmauteen.

Huivin neulominen oli briossin eli patenttineuleen ystävälle pelkkää ihanuutta, sillä muutahan tässä huivissa ei olekaan kuin sitä itseään. Suurin osa yksiväristä briossia, välissä vähän kaksiväristä ja vielä vähemmän minulle ennestään tuntematonta hunajakennobriossia.

Reunassa piti sitten "vähän" poimia silmukoita ja päätteleminen tehtiin i-cordilla, joka sekin vei jonkusenkin verran aikaa. Mutta kyllä kannatti, huivista tuli oikein ihana ja miunmieleinen! 

Lämpimiä muistoja huivi tuo mieleeni myös siitä, että päättelin tämän SeijaP:n synttäreillä kauniissa maisemissa ja mahtavassa seurassa. Terkkuja vain teille kaikille ihanille! 💗

Mukavaa alkanutta syksyistä viikkoa sinulle, täällä se alkoi pienellä yöpakkasella ja aamulla maassa oli kaunista kuuraa!

t. Hepsi

Taas pari Tyyneä

Pari pirteänväristä Tyyneä on taas nähnyt päivän valon ja odottelee lahjalaatikossa sopivaa lahjottavaa. Aiemmin valmistunut on puna-oranssi ja

 toinen on kelta-vihreä.

 Malli: Tyyne-patalappu, Tintti Hohti

Lanka: vihreä Mayflower Cotton 8, keltainen Coats Lyric 8/4, punainen ja oranssi jotain vanhaa puuvillalankaa
Koukku:  nro 3

Koko: noin 22 cm x 22 cm
Menekki: puna-oranssi 60 g, kelta-vihreä 47 g
Ravelryssa

 

Vielä on jäljellä vanhoja puuvillalankoja, joten lisää Tyynejä luvassa jatkossakin. Aina on yhtä mukavaa nähdä, millaiselta valmistunut patalappu näyttää.

 

 Nyt sitten numeron 8 selitys Elämänpuussani. Se ei ole mikään suuri eikä mullistava, tai miten sen nyt ottaa. Olen jo kauan seurannut jääkiekkoa ja etenkin NHL:n suomalaisia pelaajia. Ja yhtä kauan olen fanittanut erästä tiettyä pelaajaa niin kovasti, että se on perheessäni aiheuttanut milloin huvittuneisuutta, milloin jopa harmitustakin. Joko arvaatte? Kyllä, Teemu Selännehän se on. Hänen pelinumeronsa oli suurimman osan aikaa 8. Kerran olen hänet oikeasti tavannut, ja hän osoittautui juuri niin miellyttäväksi ja toisen huomioonottavaksi ihmiseksi kuin olin ajatellutkin. Fanitus siis jatkuu, vaikka Teemu on jo lopettanut pelaamisen. Siinä siis kahdeksikon arvoitus!

Ketä sinä fanitat vai fanitatko ketään?

Kyseleepi sunnuntai-iltana myöhään

Hepsi

Aurinkoiset festarisukat ja tarinaa Elämänpuusta

Näitä sukkia neuloin tänä kesänä festareilla. Valmiiksi en niitä siellä suinkaan saanut, vaan sukat valmistuivat vasta heinäkuun lopussa automatkalla Aitoosta palatessamme.

 Ohje: Mallineule tutuista Tainan Tennarisukista, muuten omin nuotein

Lanka: Regia Cotton Tutti Frutti Color, väri 2416
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 2,25
Koko: 39-40
Menekki: 62 g
varpaista varteen, 62 s
Ravelryssa

 Langassa on puuvillaa, nylonia ja vähän polyesteriäkin, mutta ei yhtään villaa. Lähes täydellinen kesäsukkalanka siis. Väri oli sellainen, että se oli pakko nappaista mukaan entisen kotikylän, Karhulan, palvelevasta lankakaupasta Noon knitistä. 

Ajatelkaas muuten, että Kotkan yhdessä kaupunginosassa, Karhulassa (ennen kolmen koon pakkoliitosta Suomen suurimpia kauppaloita), on kaksi hyvää lankakauppaa, tuo Noon knit ja ihana Lankakaappi, mutta Kotkan saarella ei yhtään! Kolmas Kotkan lankakaapeista, Kangaskeidas,  löytyy Sutelan Prisman yhteydestä. (Nimimerkki "Oonko vieläkin vähän harmissani liitoksesta ja miten se tehtiin...")

MInä olen kovin tykästynyt tuohon Tennarisukkien mallineuleeseen, rikottua helmineuletta ja nurjia kerroksia. A vot, kuinka hyvin se toimii tuollaisessa itsestään raidoittuvassa langassa.

Oikein mukavat sukat tuli ja jäävätkin ihan omaan käyttööni!

Lupasin taannoin Silmukka soikoon -blogin Sartsalle, kun ihailin hänen taitavien kättensä tuotoksia, että laitan joskus kuvan kaksi vuotta sitten lahjaksi saamastani Elämänpuusta. Vähän kesti, mutta tässä se nyt viimein tulee.

 Sain tämän ihanuuden 60v- ja eläkkeellejäämislahjaksi rakkailta lapsiltani, ja sen on ihan minulle varta vasten tilauksesta taiteillut pälkäneläinen Spirraalin Noora. 

Varressa on minun ja puolisoni nimet ja latvuksen alaoksilla rakkaista harrastuksistani muistuttavat nuottiavain ja lankakerä puikkoineen.

Latvuston keskustasta löytyy neljä suurempaa kristallia, kaksi vaaleanpunaista ja 2 sinistä, kuvaamaan rakkaita lapsiani, ja kolme pienempää ulkokehällä muistoksi jo edesmenneistä omista lemmikeistämme Lotta-koirasta ja Ronja-kissasta sekä yhä edelleen iloa elämäämme tuottavasta nuoremman tyttären Into-koirasta.

 Niin ja onhan siellä vielä sana, joka kuulemma lasteni mielestä kuvaa minua. ❤ Sanomattakin selvää on, että tämä lahja on minulle suunnattoman rakas ja se on kunniapaikalla olohuoneessamme, jotta näen sen päivittäin.

Onko sinulla sellaista lahjaa tai esinettä kodissasi, joka on sinulle niin tärkeä, että sen pitää olla aina näkyvillä? Vai piilotatko rakkaimmat lahjasi hyvään talteen ja vain harvoin niitä ihailet?

Näissä tunnelmissa tällä kertaa hyvää viikonlopun jatkoa sinulle!

Toivottelee

Hepsi

ps. EDIT, EDIT, tyttäreni luki postaukseni ja muistutti minua Elämänpuun yhdestä merkistä, siitä, mikä siinä lankakerän vieressä on, eli numero 8. Ja nyt tuleekin vielä yksi kysymys. Arvaako kukaan, mistä se numero tulee? Kommenteissa vastaan sitten joskus!