Palmikkoleikki ja Oikein nurin -kirjasta

 Innostuinpa minäkin tänä vuonna tilaamaan Novitan Sukkamestarin Boksin. Ihan kuin lankaa ja ohjeita ei olisi jo tässä talossa tarpeeksi... Ja nyt ei ole toiveitakaan, että saisin tämän vuoden lankasaldon miinusmerkkiseksi, kun lankaa tuntuu tulevan ovista ja ikkunoista aina vain lisää. Huh!

No, onneksi sentään ensimmäisen Boksin ohje miellytti niin paljon silmää, että ne sukat halusin ehdottomasti neuloa.

 Ohje: Palmikkoleikki, Minna Metsänen,
Novitan Sukkamestarin Boksi 1/2023

Lanka: Novita Nalle, väri 302 sininata
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3
Koko: 40, normaali pohje, 96 s
Menekki: 158 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

Boksissa oli lankaa 300 grammaa, joten sitä jäi vielä melkein puolitoista kerää jäljelle. Lisäksi boksissa oli palmikkopuikot, joita minulla on jo ennestään muutamatkin. Aika harvoin niitä edes käytän, koska yleensä teen palmikot ihan ilman. Näissä sukissa ainostaan yhdessä kohtaa palmikkopuikolle oli käyttöä, sen verran oli siirtelyä isoimmassa palmikonkierrossa joka kahdeksannella kierroksella.

Neulomisesta tykkäsin todella paljon, sillä minähän suorastaan rakastan palmikoita ja niitähän tässä mallissa todella on!

Muuten taisin neuloa ihan ohjeen mukaan, mutta kärkikavennukset aloitin vasta kerroksella 58, kun ne olisi pitänyt aloittaa jo kerroksella 50.

Lankakin oli Nalleksi aika mukavaa neulottavaa tällä kertaa, joskus se on minusta ollut vähän liian löyhäkierteistä. Väristäkin tykkään, vaikkakin se osoittautui taas yhdeksi niistä väreistä, jota on lähes mahdoton saada kuvissa näyttämään oikealta. Sininata-nimi kuvaa sitä hyvin, ennemmin viileä hieman sinertävä vihreä kuin tuo lämmin sävy edellisessä kuvassa.

Joka tapauksessa tykkään! Minä tykkään käyttää neulottuja polvisukkia kotona. Ne menevät hyvin trikoiden päälle ja lämmittävät mukavasti. Ja bonuksena vielä se, että saa ihailla kättensä jälkiä ihan kotioloissa päivittäin. 💖

Sukkaboksit ovat näin kauniita! Kyllä näitä aina innolla odottaa!

 Sisältö on pakattu kauniisti, ja mukana on aina myös kiva kortti!

Ja tältä näytti boksi avattuna, palmikkopuikot ovat sujahtaneet jonnekin piiloon.

Tämän jälkeen olen saanut jo kolme boksia, mutta niiden sisältöä en ole vielä saanut puikoille. Varmaa on kuitenkin, että niistä ainakin kahdet tulen neulomaan eli niistä lisää sitten joskus myöhemmin.

Tällä kertaa bloggaamiseen oli jotenkin uuden- vai pitäisikö sanoa vanhanlainen into ja arvaapas miksi? Kiitos kuuluu Kaisa Ikolan "Oikein nurin" -kirjalle, Suomen ensimmäiselle neuleromaanille. Ilokseni huomasin, että se on kuunneltavissa äänikirjapalvelussani, josta nappasin sen heti kuunteluun. Ja VOI, minkä nostalgian kirja herättikään! Kaikki tuntui niin tutulta! Muistiin palasi heti se aika, kun meitä bloginkirjoittajia oli PALJON (Kaisa itse oli yksi heistä ja sitä kautta minulle tuttu) ja BLOGISTANIASSA laiteltiin paljon kommentteja. Tultiin tutuiksi netin kautta ja tavattiinkin monien kanssa myöhemmin. Tänä kesänä Neulefestareilla tapasin vieläkin useita jo siltä ajalta tuttuja neulebloggaajia.

Nyt meistä moni on lopettanut ja osa siirtynyt pitämään videoblogia, joihin minä en edelleenkään ole innostunut. Onneksi meitä sentään on vielä muutamia vanhoja pitämässä perinteitä yllä ja uusiakin on sentään tullut joukkoon mukaan.

Oletko sinä lukenut/kuunnellut Kaisan kirjan? Kirjahan on kirjoitettu jo kauan sitten, täältä voit lukea, kuinka sille silloin kävi. Onneksi se on nyt julkaistu, ja mikä parasta, toinen osa, "Kaksi oikein yhteen", ilmestyy äänikirjana jo 13.9. eli tulevana keskiviikkona. Voin kuunnella sen heti tuoreeltaan! Siinä kerrotaan, miten kaikki on muuttunut. Tuskin maltan odottaa...

Näissä mietteissä tällä kertaa toivotan sinulle mukavaa sunnuntai-illan jatkoa!

Terveisin
Hepsi

Tyyne nro 32, peitontekelettä ja shoppailuja

Vähän yksitoikkoiseksi meinaa nyt mennä nää päivitykset, kun jos ei ole valmistunut sukkia, niin sitten on esittelyssä Tyynejä. Tässä nyt kuitenkin taas yksi.

Malli: Tyyne-patalappu, Tintti Hohti

Lanka: vanhoja puuvillalankoja, vihreä Mandarin Petit
Koukku:  nro 3

Koko: noin 22 cm x 22 cm
Menekki: 47 g
Ravelryssa

Tässä Tyynessä on vähän tällaiset jouluvärit, punaista ja vihreää. Ei tästä oikein muuta enää ole sanottavaa. Aina näitä on yhtä kiva virkata eikä ohjetta tarvitse enää katsoa, hyvin on muistissa.

Olenhan kertonut, että tänäkin vuonna neulon Lämpötilapeittoa? Siitä tulee jo kolmas sellainen. Tältä peitto näytti maaliskuun lopussa.

Nyt on kohta jo huhtikuukin neulottu, ja olen siirtynyt aamulämpötiloista suunnilleen päivän korkeimpiin asteisiin. Sillä lailla saa vähän enemmän vaihtelua väreihin. Näiden myötä on ollut hauska ylipäänsä seurata lämpötilojen vaihtelua, kun ei niitä muuten tulisikaan niin ajateltua.

Koronan aikana olen vähän nettishoppaillutkin ja kannattanut lankakauppoja. Ensin jo jokin aika sitten tilasin Anjalinilta ihan tarpeeseen pehmeätä bambu-villasekoitesukkalankaa. Yhden ihan välttämättä tarvitsin, mutta kuka sitä nyt vain yhtä tilaisi. Pitihän sille kavereitakin mukaan ottaa.

Viime maanantaina kävin sitten Titityyn verkkopuodissa, koska halusin sittenkin tuon Laineen sukkakirjan. Samalla  nappasin taas pari pehmeää sukkalankakerää miehen sukkia varten.

Samana päivänä tilasin muutaman halvan dekkarinkin AdLibrikseltä, ne odottavat matkahuollon noutopisteessä hakemistaan. Pakko oli, kun nyt ei kirjastoonkaan pääse ja lukeminen loppuu. Kaikkea tää korona teettää. Oletko sinä nettishoppaillut nyt, kun ollaan oltu vain kotona?

Mukavaa lauantai-illan jatkoa ja pysykää terveinä!

Hepsi

Yksinäinen Tyyne nro 30

Yksi Tyyne valmistui syyskuussa, lokakuussa ei yhtään, joten pitäisköhän jo aloittaa taas yksi. Nyt ei nimittäin ole yhtään Tyyneä kesken.

 

 Malli: Tyyne-patalappu, Tintti Hohti

Lanka: vihreä Mayflower Cotton 8, keltainen Coats Lyric 8/4, punainen ja oranssi Mandarin Petit
Koukku:  nro 3

Koko: noin 22 cm x 22 cm
Menekki: 49 g
Ravelryssa

 

 Tykkään leikitellä väreillä näiden Tyynejen kanssa. On niin hauskaa, kun lopputulos on mielestäni aina kaunis, kunhan vain muistaa vaihtaa väriä kerroksen vaihtuessa eikä keskellä. Sitäkin olen kokeillut, mutta se ei näytä kivalta.

 

Viime torstai oli hyvä kaupunkipäivä. Sen lisäksi, että kävin sekä kampaajalla että kauneushoitolassa, piipahdin myös paikallisessa Taitoshopissa ja kirjakaupassa.

 

 Taito-Shopista lähdin ostamaan uusinta Roosa nauha -ohjekuvastoa, jonka sainkin, mutta tarttuihan sieltä mukaan myös vähän lankaa. Harvoin ostan vaaleansinisiä, jostain syystä nuo tällä kertaa houkuttelivat.

 

Kirjakaupassa  halusin katsoa kaikki tänä vuonna ilmestyneet lukuisat sukkakirjat. Niitä on nimittäin tulla tupsahtanut kuin sieniä sateella. Eniten minua houkutti Villasukkarakkautta - Jonsukat, jota en ollut vielä nähnyt. Sitäpä ei sitten siellä ollutkaan, mutta sen sijaan ostin alelaarista tuon kirjoneulemallikirjan. Tuo toinen kirja tulikin sitten tilattua Adlibrikseltä, kuin sika säkissä. Toivottavasti kannatti.

Minä aloitin eilen viikkoni uimahallissa.

 

 Haminassa on erittäin hyvä ja toimiva Linnoituksen uimahalli, jossa tykkään käydä vesijuoksemassa ja -jumppaamassa. Siellä on Hydrohex-vesijumppaohjelma vapaasti käytössä isolla näytöllä. Sen ohjeiden mukaan on mukava treenata!

Miten sinun viikkosi alkoi?

Kyseleepi

Hepsi

Aina välillä tyynettää!

Tällainen hempeä Tyyne valmistui jo kesäkuussa ja meni heti lahjaksi yhdelle maailmanmatkaajalle.

 Malli: Tyyne-patalappu, Tintti Hohti
Lanka: ruskea lanka ikivanhaa Tampellan Kuikkaa ja vaal.punainen ja valkoinen sekalaisia puuvillalankoja
Koukku:  nro 3

Koko: noin 24 cm x 25 cm
Menekki: 100 g
Ravelryssa

Tyynejä on edelleen mukava aina silloin tällöin virkata. Tai, jos totta puhutaan, minulla on aina kesken yksi Tyyne. Sen valmiiksi saaminen aina vain vähän kestää, koska tekeillä on samaan aikaan niin paljon muutakin. 

Tämä kappale on minun 27. Tyyneni. Kuinka monta sinä olet virkannut ja kunka monta aiot vielä virkata? Minulla loppu ei häämötä, sillä edelleen löytyy lähipiiristä tyynettömiä ystäviä.

Pari viikkoa sitten olin yhden neulovan ystävän, SeijaP:n 50v-juhlilla vallan kauniissa maisemissa Tervakoskella. Vai mitäs tuumaatte?

Meillä oli kerrassaan mahtava viikonloppu yhdessä samalla tavalla neulomiseen ja lankoihin hurahtaneiden naisten kanssa. Maailmasta tuli taas vähän parempi paikka. Kiitos Seija mukavista juhlista!

 Perjantai-iltana Seijan juhlissa ollut Terhi lupasi avata meille Coconut-kauppansa ovet sunnuntaina, joten piipahdimme siellä kotiin lähtiessämme. 

 Sepä olikin vallan ihastuttava puoti! Sieltä löytyy lankojen lisäksi laaja valikoima askartelutarvikkeita, paikallisten käsityöläisten tuotteita ja muutakin lahjatavaraa. Lähtihän sieltä jotain tietysti mukaankin.

Sukkalankoja tällä kertaa kaikki  sekä ihastuttava Kirsti Valton ompelema projektipussukka.

Tervakoskella tuntuu olevan erittäin aktiivista käsityötoimintaa, sillä Coconutin vieressä on Kirstun Kammari. Siellä oli parhaillaan paikallisen käsityöyhdistyksen Kapiokirstun 15v-juhlanäyttely " Käsityön rikkaat vuodet". Kylläpä olikin kauniita käsitöitä näytteillä, myös nyplättyjä. Saimme myös ihailla nypläystä ihan livenä. Valitettavasti en nyt muista tämän käsityötaitajan ja -opettajan nimeä, mutta hän taisi saada matkakumppanini innostumaan uudestaan nypläyksestä!

Jos liikutte Tervakosken suunnalla, niin kannattaa poiketa näissä kahdessa paikassa ihan ehdottomasti!

 Mukavaa viikonloppua, minulla se alkaa jo nyt siivouksen merkeissä!

terveisin
Hepsi

Etko-huivi ja festarikuulumisia

Neljännet Jyväskylän Neulefestarit ovat onnellisesti takana, ja tänäkin vuonna niihin valmistautumiseen kuului osalla myös yhteisneulonta, joka perinteisesti on ollut huivi. Tässä on minun huivini, joka valmistui hyvissä ajoin, jo ennen juhannusta.

Ohje: Live in Peace, Tiina Huhtaniemi,
Jyväskylän Neulefestareiden etkohuivi
Lanka: Kettu Yarns Everyday Merino Sock, väri Foxy,
Garnstudio Drops Baby Merino, väri 20 tummanharmaa ja Garnstudio Drops Kid-Silk, väri 1 luonnonvalkoinen
Puikot: pyöröt nro 4
Koko: noin 30 x 230 cm ilman tupsuja
Menekki: 205 g tupsuineen
Ravelryssa

Huivista tuli oikein kiva! Etenkin tuo "pallukkaraita" on hauska ja antaa näyttävyyttä huiviin. Tällä kertaa tein huiviin myös tupsut.

 Reunaa kiertävä i-cord kehystää huivia kauniisti ja antaa sille juuri sen oikean loppusilauksen.

Kaikki langat on ostettu Lankakaapista. Kävin ystävieni kanssa yhdessä ostoksilla, samojen ystävien, joiden kanssa olimme porukalla festareilla.

Festareilla huiveista otettiin "kaverikuva", jonka me kuitenkin sateen takia missasimme. Lauantaina iltapäivällä alkoi sade, jonka loppumista emme malttaneet jäädä odottamaan vaan lähdimme ajelemaan kotiin jo vähän ajateltua aiemmin. Olimmehan kuitenkin olleet paikalla jo keskiviikkoillasta asti. Otimme kotimaisemissa sitten oman kaverikuvan, kiitos serkulleni kuvaamisesta. 

Kiitos myös näille mimmeille mahtavasta festariseurasta! Meillä oli niin mukavaa, että toivottavasti ensi vuonna pääsemme samalla porukalla taas matkaan.

Neulefestarit eivät pettäneet tälläkään kertaa. Nautin suunnattomasti tunnelmasta, ihanista langoista ja lukuisten neuleystävien tapaamisesta ja tietysti neulomisestakin. Yksi yhteiskuva oli pakko ottaa, kun meitä "vanhoja" bloggaajia oli koolla peräti 4. 

 Me kaikki olemme aloittaneet bloggamisen vuosina 2005-2007 ja bloggaamme yhä. Ekaa kertaa olimme kaikki samaan aikaan paikalla. Terkkuja teille ihanille!

Tässä festareilta muutamia lankakuvia ihailtavaksi. Uusia tuttavuuksiakin sieltä löytyi, kuten nämä Ruskanlehden upeanväriset vyyhdit. Pari tuli ostettua ihanan iloiselta ja osaavalta värjäri-Terhiltä. Vilkutus sinne!

Todella uusi tuttavuus kaikille oli Aara, nämäkin suomalaisia ihania käsinvärjättyjä lankoja, jotka olivat käsittääkseni ekaa kertaa saatavina festareilla. Lähes kaikki Aarat myytiinkin siellä loppuun, mutta Ilo-lankakaupasta voit sitä tilata, kunhan innokkaat värjärit Jonna ja Laura ennättävät sitä lisää värjätä. Minä ostin yhden vyyhdin sukkalankaa kokeeksi. Tästä samasta Ilon kojusta nappasin mukaani myös toisen melko uuden langan, Ankin värjäämän Ullriken.

Pom Pomin koju on aina yhtä suosittu, mutta tällä kertaa sieltä ei tarttunut mitään matkaan. Näitä Donegaleja hypistelin kyllä tälläkin kertaa sen verran, että taidanpa alkaa niistä puseroa suunnittelemaan...

Stephen & Penelope -kojun iloiset naiset sattuivat yöpymään kanssamme samassa hotellissa, ja heidät tapasimme jo perjantaina aamiaisella. Naiset panivat merkille meidän Villapesusiskot-huivimme ja kehuivat niitä kilvan. Kävimme heitä sitten kojulla muutamaan kertaankin tervehtimässä, ja yksi vyyhti näistä ihanuuksista päätyi minulle pitkän harkinnan jälkeen. Valinta oli vaikeaa, koska kaikki olivat niin kauniita.

Sitten vielä kuva Koukuttamon upeista lankalaareista, joista mukaani lähti puserolangat. Tämä merkki on minulle tuttu ennestään, samoin Koukuttamon mukavat naiset, vilkutus teillekin!

Tässä muutama fiilistelykuva festarialueelta eli tunnelmalliselta Toivolan Vanhalta Pihalta. Väkeä oli liikkeellä paljon.

Joka paikassa istui ihmisiä neulomassa, joku neuloi jopa kävellessäänkin! 

Loppuun vielä kuva minun ostoksistani. Ne langoista, joita en aiempien kuvien yhteydessä maininnut, on ostettu Titityystä.

Tuossa on kahdet huivilangat, yhdet puserolangat ja VAIN 5 ennalta korvamerkitsemätöntä sukkalankavyyhtiä. Kuvasta puuttuu vielä kotimaiset polvipituiset HellMa-sukkaplokit, jotka ostin Neulovillasta.

Monta neuleystävää tosiaankin tapasin festareilla, mutta monta siellä käynyttä jäi tapaamattakin. Jospa sitten ensi vuonna! 

Olitko sinä festareilla tänä vuonna ja aiotko mennä ensi vuonnakin?

Näissä tunnelmissa tällä kertaa oli

Hepsi

Petäjäiset sukat ja vähän muutakin

Viime vuodelta on vielä kolme sukkaparia esittelemättä, sitten vasta pääsen yhteenvetoa tekemään. Myöhässä olen siis pahasti, vaikka lomalla vielä olenkin. Jospa tänä vuonna yrittäisin hoitaa tätä blogia vähän paremmin. Tässä nyt ainakin niistä sukista ensimmäiset, jotka valmistuivat jo joulukuun 11. päivä.

Malli: Mallineule Petäjä-sukista, muuten omin nuotein, Ravelryssa

Lanka: Tukuwool Sock, väri Auri, 160 m/50g,
80% villa, 20% nylon
Puikot: pyöröt nro 3
Koko: 41-42
Menekki: 94 g
Varpaista varteen 54 s
Lori's stretchy bind off

Petäjä-sukat ovat jo kauan olleet mielessäni, ja kun sitten Päivölässä näin ne yhden neulekamun puikoilla, sain viimein tartuttua toimeen. Ajattelin näitä sukkia alunperin vanhemmalle pojalleni, joka sattui tässä taannoin sanomaan että tarvitsisikohan hänkin villasukkia... Sehän riitti äidille, eli "kuulin" tuon heti muodossa "tarvitsen villasukkia". 😉 Näistä tuli sitten kuitenkin vähän pienet, joten ei saanut poika tätä paria.

 Vaikka eipä poika näitä ole kyllä sovittanut, tiedä vaikka mahtuisivatkin. Minulle ne nimittäin ovat valitettavasti vähän liian suuret. Niin mielelläni olisin nämä itse pitänyt, sillä nyt on sukkalanka minun mieleeni. Tukuwool Sock on mukavan rouheaa, kunnon villan tuntuista, mutta myös pehmeää, ja mikä parasta, ihan kotimaista! Tampereen messuilta nämä vyyhdit ostin, harmikseni vain nämä kaksi, joten nyt en pääse itse testaamaan, kuinka tämä lanka kestää käytössä. Uskoisin kuitenkin, että hyvin.

Tykkään myös tuosta mallineuleesta, se on helppo mutta näyttävä, ja joustaa mukavasti. Tulen sitä varmasti käyttämään jatkossakin.

Syksyn aikana tulin pitkästä aikaa hankkineeksi joitakin neule- ja virkkauskirjoja.  

Puikkomaisterin Lapaskirjan halusin, samoin tuon ihastuttavan Lumi Karmitsan kirjan. Virkkauskirjat tarttuivat mukaan, kun olivat niin hyvässä tarjouksessa, ja Refined Knitsiin minut ihastutti Ingi esittelemällä kirjan blogissaan. Sanomattakin on selvää, että yhtään ohjetta näistä kirjoista en vielä ole neulonut. Siinä voisikin olla toinen hyvä haaste tälle vuodelle.

Joko olette tutustuneet uuteen kotimaiseen Laine -lehteen? Pitihän minun sekin saada, jotta tiedän, mistä puhutaan. Tätä lehteä ei myydä Lehtipisteissä vaan ainoastaan tietyissä lankakaupoissa. Minä tilasin omani Kerästä.

 Ravelryyn kirjautuneet näkevät kaikki lehden neuleohjeet siellä, joten ei tarvitse sikaa säkissä ostaa. Lehdessä on toki paljon muutakin, ei pelkkiä neuleita. Lehteä markkinoidaan myös maailmalla, ja siksi se on kirjoitettu englanniksi. Aika näyttää, tuleeko lehdestä mitään neulottua, muutama malli kyllä kutkuttaa kivasti.

 Tällaista tällä kertaa, loppiaisiltana. Seuraavalla kerralla sitten ne pojan sukat, kyllä nekin tuli siis neulottua. Ehkäpä jo heti huomenna.

Hyvää loppiaista!

toivottelee
Hepsi  

Haminan neuletapaaminen ja vähän muutakin

Alkavan viikon keskiviikkona on jälleen kuukausittainen neuletapaaminen täällä Haminassa. Sehän on aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 14.30-17.00. Tähän asti olemme kokoontuneet Puistokahvilassa, mutta se sulkee valitettavasti ovensa syyskuun alusta lähtien. Ensi keskiviikkona siirrymme puikkoinemme ja koukkuinemme Raati Cafe Kaneliin, joka on Raatihuoneella. Sinne meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, ja siellähän me olemme joskus satunnaisesti olleetkin. Oikein viehättävä paikka herkullisine tarjoiluineen tämäkin, siis tervetuloa!

 Pitkästä aikaa ostin neulelehden, jonka eteen sain taas tehdä vähän töitä. 

 Jotta sinä löytäisit halutessasi tämän lehden helpommin, niin tässä vähän selvitystä. Tämä lehti, joka on siis kansikuvaa lukuunottamatta sama lehti kuin Vogue Knitting, löytyy yleensä Lehtipisteen toimipaikoista. Jos ei löydy, voit pyytää tilaamaan sen sinne. Mutta tämän saman nimikkeen ja numerosarjan alla on muitakin lehtiä, ainakin Knit Simple. Kannattaa tilata Lehtipisteen sivuilta ilmestymisilmoitus sähköpostiin. Sitten vain odotat, milloin juuri tämä oikea uusi lehti on ilmestynyt. Tänne Suomeenhan se tulee aika paljon ilmestymisensä jälkeen.

Syy siihen, miksi halusin juuri tämän lehden, löytyy seuraavista kuvista.

 Lehdessä on sekä Veera Välimäen että Suvi Simolan neuletakkimallit näyttävästi esillä. Molemmat miellyttävät minua, joten saattaapa olla, että jommankumman pistän puikoille, kunhan illat vähän hämärtyvät. Lehdessä oli lisäksi oikein mukava Veeran haastattelu ja muutakin luettavaa. 

Olisi minulla esiteltävänä muutama valmistunut neulekin, mutta teenpä niistä uudet postaukset yksi kerrallaan. Nyt keskityn seuraamaan naisten keihäskisaa ja miesten korkeushyppyä.

Sunnuntaiterkuin

Hepsi

Meidän Maijukka eli Haminan lankakauppa

Tästä päivästä tulikin shoppailupäivä. Lähdin miehen kanssa kaupungille. Ihan ensiksi menimme yhdessä Penkolaan, josta mies poistui hyvin nopeasti, kun minä jäin sovittelemaan vaatteita. Siellä olikin nimittäin puolen hinnan päivät, ja tällä kertaa löysin useamman minua miellyttävän vaatteen. Hups...

Sieltä jatkoin matkaa kahteen ihanaan kauppaan, ensin Janen lahjapuotiin ja sitten lankakauppaan. Janen puodista en ottanut kuvia, mutta ostin kaksi metallista kahvipurkkia ja muutaman kortin. Purkkeihin ei kuitenkaan laiteta kahvia vaan kortteja. Tai niihin on laitettu jo. Janen kaupassa on kaikkea ihanaa, korttivalikoimakin mitä parhain.

Kuvassa näkyykin jo myös lankakerä, jonka ostin ihanasta paikallisesta lankakaupastamme, Maijukasta. Kävin ekaa kertaa siellä liikkeen muuton jälkeen. Maijukka on muuttanut ihan vain viereiseen liikehuoneistoon, mutta saanut näin upeat valoisat uudet tilat. Tykkäsin tosi paljon. Ja siis Maijukassahan on mahtavan lankavalikoiman lisäksi vaikka mitä ihanaa. Kuvat kertokoon puolestaan, katsokaa ja ihastelkaa!

Ja sitten Maijukassa on tietenkin ihana Maija-kauppias, joka itsekin mielellään neuloo ja virkkaa, ja on aina hymyilevä ja auttavainen!

 On meillä vaan upea lankapuoti täällä Haminassa - kannattaa poiketa, jos täällä päin tulee käytyä. Tai ihan vasitenkin tulla. Vaikkapa jo tämän viikon keskiviikkona, jolloin meillä on taas neuletapaaminenkin Puistokahvilassa! Tervetuloa!

Hepsi