Sock Madness, 5. kierros

Viidennen kierroksen sukat olivat jälleen kirjoneuletta eli ihan tuttua ja helppoa, mutta löytyi ohjeesta kuitenkin muutamia erikoisuuksiakin.

Ohje: Kanjer by Heatherly Walker,

Sock Madness 2019, 5. kierros
Lanka: Froehlich Wolle Special Blauband, väri 437 ja
Austermann Step Classic, väri 1001 valkoinen

Puikot: ChiaoGoo Red Lace pyöröt 2,25 ja 2,75

Koko: M, 39-40, 72 s
Menekki: 108 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

 

Silmukat luotiin minulle ennestään tuntemattomalla tavalla, 2 colour Channel Island Cast on -menetelmällä, jolloin varrensuusta tulee hieman tukevampi. Joustimet piti myös neuloa käänteisillä väreillä.

 

 Sitten alkoikin kirjoneule, jota jatkui kärkeen asti. Suunnittelija on saanut näihin sukkiin innoituksen hollantilaisista Stroopwafel-kekseistä eli siirappivohveleista. En ole kyseisiä herkkuja maistanut, mutta hyviä varmasti ovat. Joka kolmas kerros neulottiin vain tuolla pohjavärillä lukuunottamatta etuosan kuviota. Jotkut neulojat kikkailivat kahdella kerällä, mutta minä kuljetin noillakin kerroksilla valkoista lankaa mukana. Jalkaterässä sitten homma vähän helpottui, kun ne kerrokset sai neuloa ilman toista lankaa.

Kantapäät ovat jälkijättöiset, eli  kantapään kohtaan neulottiin ensin vain merkkilanka ja kantapäät tehtiin vasta, kun sukat olivat muuten valmiit. Kätevä ja ennestään jo tuttu tapa.

Ohjeessa suositeltiin käyttämään "tikapuu-tekniikkaa" pitkien lankajuoksujen sitomiseen. Ensin ajattelin, että sitä en tee, koska en ollut tuota tapaa aiemmin kunnolla opetellut. Sitten kuitenkin vähän kuin itsestään otinkin sen käyttöön toisessa sukassa kiemuran kohdalla. Tapa tuntuikin helpolta ja kirjoneuleesta tuli tosiaan siistimpi niin. Varmasti tulen sitä jatkossakin käyttämään, jos neulon sellaista kirjoneuletta, missä on suurempia yksivärisiä alueita.

Sukista tuli oikein kivat ja lämpöiset ja minulle sopivat. Tältä kierrokselta pääsin vielä jatkoon juuri viidentenä eli viimeisenä joukkueestamme. 

 

Tuon tummemman langan väri yllätti minut. Pidin sitä ensin siniharmaana, mutta sukkia neuloessani se alkoikin näyttää vihertävältä. Kaunis väri joka tapauksessa! Lanka on minulle uusi tuttavuus, se on sveitsiläistä ja todellakin Sveitsistä saatu. Sain nimittäin mukavan paketin sieltä äitienpäivälahjaksi kuopukselta ja tyttöystävältään. Nämä kerät paketista paljastui, ja nyt nuo tummemmat kerät on  jo melkein neulottu. Ihan hyväntuntuista lankaa!

Kerissä oli hauskasti mukana myös vähän ohuempaa lankaa. Sillä voisi vaikka ommella napit neuleeseen tai käyttää sitä vaikka vahvikkeena kantapäissä. 

Seuraavan kierroksen sukatkin on jo neulottu, niistä juttua ja  kuvia sitten seuraavalla kerralla. 

 

Lauantaina oli jälleen kansainvälinen KiP- eli Knit in Public -päivä. Pitkästä aikaa minäkin osallistuin tuohon tapahtumaan, kun Lankakaapin Jana järjesti neulojaiset kauniilla paikalla eli Kotkan Langinkoskella Keisarillisen Kalastusmajan naapurissa, Dagmar-kahvilan terassilla. Ja mikäs oli neuloessa mukavalla porukalla helteisessä kesäsäässä mutta onneksi varjoisalla paikalla. Kiitos kaikille mukana olleille virkistävästä seurasta!

Osallistuitko sinä lauantaina KiP-tapahtumaan jossain päin Suomea tai ihan vaikka muilla mailla vierahilla? 😉

Mukavaa kesäkuun toista viikkoa sinulle!

toivottelee

Hepsi

 

Koskaan mulle mitään neulo...

Näin tokaisi mies lokakuun alkupuolella, ja niin hälle neulomaton, mutta kiltti vaimo meni oitis penkomaan lankavarastoaan ja aloitti hetimiten siipalleen sukat. Ehtivät valmistuakin lokakuun puolella.

Malli: Perusraitaa omin nuotein, Ravelryssa

Lanka: Novita 7 Veljestä, väri 4583 sininen ja Novita 7 Veljestä Linnut, väri 862 SInisorsa, 300 m/150g,
Puikot: pyöröt nro 3½
Koko: 44-45
Menekki: 165 g
Varpaista varteen 50 s
Lori's stretchy bind off

Langaksi valikoitui vaihteeksi vallan seiskaveikkaa, yksivärinen oli joku vanha sadan gramman kerä ja kirjava ostettu useampi vuosi sitten Korialta Novitan tehtaanmyymälästä. Ensin jo näytti siltä, että meinasin purkaa alun, kun tuntui, että värit eivät edes erotu. Mutta päivänvalossa kaikki näytti paremmalta. En yhtään satutellut raitoja kohdalleen, kun pelkäsin langan loppumista, mutta hyvinhän se riitti. Vähän jäikin. Yksivärisen sain kulutettua kokonaan.

Tässä kuvassa näkyy molemmissa sukissa värinvaihtumiskohta, jossa ei näy minkäänlaista porrastusta. Olen tottunut tekemään sen tämän ohjeen mukaan, kun en tykkää niistä pykälistä. Sama linkki löytyy tuolta "Tekniikkaohjeita" -sivulta, kuten myös monta muutakin vinkkiä.

Näin siis mies sai sukat. Nyt se on alkanut puhumaan villapaidasta...

Huomenna on taas jo perjantai ja mukava viikonloppu edessä. Lähden jälleen Kuitupitoisiin kokoontumisajoihin Päivölään Valkeakoskelle, jeee! Tiedossa siis paljon neuleaikaa, samanhenkistä seuraa, lankaa, herkkuja ym. Viimeksi olin Päivölässä kaksi vuotta sitten maaliskuun alussa. Silloin kuvasin kanssaneulojien sukkia, ja Päivölässä oli jo täysi kevät. Nyt taitaa sielläkin olla maa valkoinen kuten täälläkin. Näin kaunis näkymä avautui eilen neulekahvilamme Kanelin ikkunasta.

Talvi on tullut.
 

Mukavaa marraskuista viikonloppua sinulle!

Toivottelee
Hepsi

Viikonloppu neuloen

Loman päätteeksi vietimme viikonlopun tutulla vuokramökillä neuleporukalla. Hyvää seuraa, hyvää ruokaa, jalkahoitoa, paljon hyviä keskusteluja ja paljon naurua.

Väärinkäsitysten välttämiseksi ihan kuvallista todistetta siitä, että kyllä siellä neulottiinkin.

Hauskaa oli, kiitos teille ystävät mukavasta seurasta ja erityiskiitos jälleen kokille nam-nam-ruuasta! Milloin uusiksi? 

Työniloa lomalta palaaville ja rentouttavaa lomaa niille onnellisille, joilla se on vasta alussa,

toivottelee

Hepsi

Kesäraitasukat ja viikonloppua

Viikonloppuna valmistuivat viimein kesäiset raitasukat viettäessäni viikonloppua ihanien neulekamujen kanssa.

 Malli: perussukat omin nuotein, Ravelryssa
Lanka: Schoeller+Stahl Fortissima Cotton Stretch, väri 94, ja ONline Supersocke Cotton 100 Saturn Color, väri 1693, 460 m/100g,
41% villa, 39% puuvilla, 13% nylon, 7% polyester
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: 39
Menekki: 60 g
Aloitettu varpaista 11 silmukalla, 62 s

 

 Molemmista näistä langoista olen tänä vuonna neulonut sukat ja halusin nyt käyttää langat loppuun. No, sinisen kanssa melkein onnistuin, mutta punaista jäi kyllä vielä yli 20g. 

Väriyhdistelmä näytti minusta ensin vähintäänkin epäilyttävältä, mutta pitemmälle neulottuani se alkoikin miellyttää ainakin omaa silmääni. Aionkin ainakin yrittää pitää nämä sukat ihan itse, mutta niin olen kyllä ennenkin yrittänyt ja toisin on käynyt...

Neuloin neljän kerroksen raitoja ja värinvaihtokohdissa käytin tätä aina käyttämääni tapaa, jolla sen saa lähes näkymättömäksi.

Aloitin vahvistetun neuleen jälleen suunnilleen samaan aikaan kuin kiilalevennykset. Eilen aloitetuissa sukissa neulon vahvistettua neuletta koko jalkapohjaan, koska tytär toi mulle viime viikolla parsittaviksi liian monet neulomani sukat, jotka olivat kuluneet puhki päkiöistä. Aion ne kaikki jotenkin paikata. Noro-hupparin kaksi reikää jo paikkasin, mutta en muistanut ottaa niistä kuvaa.

Ehtihän se Virallinen valvojakin häntänsä tuikata mukaan yhteen kuvaan, kun aina jaksaa tulla ihmettelemään kuvaussessiota. =)

Loppuun vielä kollaasi viikonlopusta, johon kuului pikkuisten ja isompienkin vierailua, teatteriretki Kouvolan teatteriin oman kylän iloisten Marttojen kanssa (tykkäsin Love Storysta ihan mahdottomasti, menkää katsomaan, jos se suinkin on mahdollista!) ja mökkeilyä neuleystävien kanssa.

Kerrassaan täydellinen viikonloppu! Ja nyt on muuten loma, joten kyllä kelpaa!

Siis syyslomaisin terkuin,

Hepsi

Ei täällä...

mitään valmista oo luvassa vähään aikaan, sillä tällaista on tekeillä.

 On kyllä tosi innostavaa neulottavaa, mutta lanka on ohutta ja silmukoita paljon. 

Huomenna neulotaan taas Kanelissa Haminan Raatihuoneella, tervetuloa mukaan! Sinne taidan kyllä ottaa mukaan sukkaneuleen, kun kuitenkin menisin tuossa pitsineuleessa sekaisin toisten kanssa jutustellessa.

Ei mulla muuta ollut tällä kertaa...
Kauniita unia!

Toivottelee

Hepsi

Kokeilua kässätunnille

Tänä syksynä aion teettää koulussa lapaset isoveikasta. Onneksi omista varastoista löytyi vielä samaa lankaa, josta neuloin ihan peruslapaset kokeillakseni vähän silmukkamääriä.

 Malli: Peruslapaset aukkopeukalolla, Ravelryssa
Lanka: Novita Isoveli Colori, väri 818, 130 m/100g
75% villa, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 4
Koko: nainen
Menekki: 90 g
36 s, varren jälkeen lisätty 4 s
Muut tarkemmat tiedot Ravelryssa

Lapasista tuli kivat ja käteen hyvin istuvat, vaikkei tuo väri nyt niin minun mieleeni olekaan. Mutta onhan ne pirteät, reippaasti pirteämmät kuin kuvassa oleva puu ja pää. Samaa harmaata molemmat, tuumasi mies, joka otti kuvat. =)

Eilen neulottiin taas julkisesti, tällä kertaa Serviisissä Karhulassa. Tarkenimme jopa ulkona terassilla, kun oli sen verran lämmintä ja aurinkoista. Kiitos ihanat neuleystävät mukavasta seurasta jälleen kerran!

Kuvassa keskellä on se kuuluisa kotkalainen posso, namskis! Tai minun mielestäni karhulalainen, koska Karhulan torilta niitä aina silloin haettiin, kun olin pieni. Nyt niitä tulee syötyä enää hyvin harvoin, joten sitä herkullisemmalta ne silloin maistuvat.

Suloista ja aurinkoista sunnuntaita sinulle!

Toivottelee

Hepsi

Kanelissa

Olipas mukavaa tänään taas neuletapaamisessa. Nythän olimme meille uudessa paikassa Raatihuoneella Kanelissa. Tässä kollaasina vähän tunnelmaa teillekin.

 Eikös meillä olekin ikkunasta mukava näköala ortodoksiselle kirkolle päin? Ja löytyy sieltä rukkikin tykötarpeineen sekä edesmenneen hiihtäjälegendan ja olympiavoittajan Sulo Nurmelan patsas.

Paikalla meitä oli tällä kertaa 7 neulojaa, joista kaksi peräti ensikertalaisia. Kiva kun olitte, toivottavasti pääsette jatkossakin mukaan! Kuvia nappasin neulovista kätösistä vasta siinä vaiheessa, kun osa oli jo lähtenyt.

Kuten huomaatte, kaunis vieraskirjamme siirtyi kanssamme Kaneliin. Ensimmäinen kirjoitus siihen on merkitty muistaakseni helmikuussa 2009. Siitä asti ollaan kokoonnuttu. Ja kuukauden päästä taas uudestaan tytöt!

Keskiviikkoterkuin,

Hepsi

Haminan neuletapaaminen ja vähän muutakin

Alkavan viikon keskiviikkona on jälleen kuukausittainen neuletapaaminen täällä Haminassa. Sehän on aina kuukauden ensimmäisenä keskiviikkona klo 14.30-17.00. Tähän asti olemme kokoontuneet Puistokahvilassa, mutta se sulkee valitettavasti ovensa syyskuun alusta lähtien. Ensi keskiviikkona siirrymme puikkoinemme ja koukkuinemme Raati Cafe Kaneliin, joka on Raatihuoneella. Sinne meidät toivotettiin lämpimästi tervetulleiksi, ja siellähän me olemme joskus satunnaisesti olleetkin. Oikein viehättävä paikka herkullisine tarjoiluineen tämäkin, siis tervetuloa!

 Pitkästä aikaa ostin neulelehden, jonka eteen sain taas tehdä vähän töitä. 

 Jotta sinä löytäisit halutessasi tämän lehden helpommin, niin tässä vähän selvitystä. Tämä lehti, joka on siis kansikuvaa lukuunottamatta sama lehti kuin Vogue Knitting, löytyy yleensä Lehtipisteen toimipaikoista. Jos ei löydy, voit pyytää tilaamaan sen sinne. Mutta tämän saman nimikkeen ja numerosarjan alla on muitakin lehtiä, ainakin Knit Simple. Kannattaa tilata Lehtipisteen sivuilta ilmestymisilmoitus sähköpostiin. Sitten vain odotat, milloin juuri tämä oikea uusi lehti on ilmestynyt. Tänne Suomeenhan se tulee aika paljon ilmestymisensä jälkeen.

Syy siihen, miksi halusin juuri tämän lehden, löytyy seuraavista kuvista.

 Lehdessä on sekä Veera Välimäen että Suvi Simolan neuletakkimallit näyttävästi esillä. Molemmat miellyttävät minua, joten saattaapa olla, että jommankumman pistän puikoille, kunhan illat vähän hämärtyvät. Lehdessä oli lisäksi oikein mukava Veeran haastattelu ja muutakin luettavaa. 

Olisi minulla esiteltävänä muutama valmistunut neulekin, mutta teenpä niistä uudet postaukset yksi kerrallaan. Nyt keskityn seuraamaan naisten keihäskisaa ja miesten korkeushyppyä.

Sunnuntaiterkuin

Hepsi

Keskeneräisiä ja Reissuviikot, osa 5

Yhden yön ehdin kotona nukkua, kun taas lähdettiin. Tällä kertaa ei mihinkään kauas, vaan oman kaupungin alueella olevalle vuokramökille neulomaan ja viettämään laatuaikaa neljän samanhenkisen neulekamun kanssa.

Mökki sijaitsee pienen lammen rannalla, jossa oli kiva käydä uimassa jopa ilman saunaa. Säähän suosi meitä, joten istuimme päivät kuistilla uhmaten uteliaita ampiaisia ja vasta illan kääntyessä yöksi siirryimme sisälle.

Kuten tarkkasilmäinen saattaa kuvista huomata, aloitimme mökillä myös ensimmäisen yhteisen kalistelumme (KAL=knit along= neulotaan yhdessä samalla ohjeella). Ylänurkassa vasemmalla näet minun aloitukseni. Ehkä ne joskus valmistuvat, ainakin ennen ensi kesää.

Kokkina meillä oli oikea mestari, Arja, ja ihan omasta halustaan ja rakkaudesta kokkaamiseen. Hän pistikin pöydän koreaksi useampaan kertaa. Namskis!

 Kiitos mukavasta seurasta ihaNaiset Arja, Tuula, Mervi ja Sari!

Tuula ja minä kurvasimme vielä mökiltä lähes suoraan jatkoille Puistokahvilaan kuukausittaiseen neuletapaamiseen. 

Siellä neuloin , kuinkas ollakaan, tällä hetkellä kesken olevaa "Vähän sinne päin" -sukkaparia. Kuvassa mukana pieni teatterimainos. Menkäähän katsomaan, mekin aiomme mennä!

 Kun sitten vielä seuraavana iltana tapasin kahta vanhaa, kouluaikaista ystävää pitkästä aikaa, niin tuntui siltä, että akut on ladattu täyteen tulevaa syksyä varten.

Nyt on töitä eka viikko takana ja mukavalta on tuntunut. Jotakin kivaa on saatu jo seinällekin.

 Näissä tunnelmissa ja EM-kisoja seuratessa toivottelen sinulle oikein leppoisaa viikonloppua!

Hepsi

ps. Ai niin, nyt on pakko laittaa ainakin vähäksi aikaa tuo sanavahvistus päälle, kun päivittäin tuppaa roskapostia tulemaan. Toivottavasti jaksatte siitä huolimatta kommentoida!

Me navetassa istuttihin ja...

neulottihin ja nautittihin! Eli viime viikonlopun vietin taas Kannuskoskella Tuhannen Tarinan Talossa. Kolmas kerta tämä jo taisi olla, ja jälleen oli niin mukavaa. Rakennushan on vanha navetta, mutta oikein viihtyisäksi laitettu.

 

 

Meitä oli yhteensä 12, ja kaikilla oli tärkeät ja tarpeelliset välineet tietysti mukanaan.

 

 

 

Ja oli meillä lankaakin hypisteltävänä ja ostettavana sekä Tuuliviiristä että Villannelta.

 

 

 Ihania värejä vaikka millä mitalla.

 

Yksi neuloja, Annesi, oli tuonut puhumattomia lankojaan myyntiin, myös Wollmeiseja ja yksi niistä huuteli minulle niin kovaa, että pakkohan se oli ostaa. Minun ostokseni olivat kuitenkin tällä kertaa varsin maltilliset.

 

Vain kaksi kerää Hot Socksin paksumpaa sukkalankaa Wollmeisen lisäksi ja Succaplokin lego-silmukkamerkkejä, joita en kuvannut.

Neuleina minulla oli mukana kahdet sukat, yhdet paikattavat ja yhdet keskeneräiset, sekä villatakki. Ensimmäiseksi tartuin noihin paikattaviin, koska se ei ole koskaan mukavaa. Sukan pohjassa oli reikä, selvästi johonkin tarttunut, ja päätin neuloa kärjen uusiksi. Samaa väriä minulla ei enää ollut, mutta onneksi sukkien omistaja lupasi kelpuuttaa minkä värin tahansa.

 

Harmaata ja sinistä löytyi ja harmaaseen päädyin. Toivottavasti nyt kestävät. Ne keskeneräiset sukatkin valmistuivat, mutta niistä lisää ensi kerralla. Villatakista puuttuu enää toinen hiha, joten sekin luultavasti valmistuu tämän kuun puolella.

Kiitos jälleen kommenteistanne edellisiin postauksiin ja mukavaa kun piipahdit uudestaankin!

Hyvää pitkäperjantain jatkoa

toivottelee

Hepsi

Helsinkiä pakkolomalla

Viime viikolla olin siis pari yötä ilahduttamassa Esikkoa. Satutin somasti lähtöpäiväni tiistaiksi, ja köpöttelin illalla turvallisesti saatettuna Villa Lankaan neulomaan. Entuudestaan tuttu siellä oli vain KristiinaS, mutta pianhan toisetkin tutuiksi tulivat. Viihdyin mainiosti, kiitos mukaville kanssaneulojille!

Villa Lanka on oikein viihtyisä puoti, jossa on vaikka mitä ihanuuksia myynnissä lankojen lisäksi, mm. huivisolkia, nappeja, rannekoruja ja vaikka mitä. 

Kuvassa näkyy myös Kristiinan virkkaamia herttaisia pääsiäiskukkoja. Ja aivan mahtavaa, minäkin sain oman kukon! Kristiina antoi minulle myös yhden neulomansa kauniin pikkuliinan, kun harmittelin että minua ei ole onni suosinut Kristiinan pitämissä blogiarpajaisissa. Kiitos Kristiina!

Minä ostin Villa Langasta kaksi ihanaa pöllöhuivineulaa, joista toinen oli jo Esikolla koekäytössä ja hyvin toimi.

Toinen etukäteen suunniteltu juttu oli tämä.

Menkää ihmeessä katsomaan, aikaa on syyskuuhun asti. Kyllä kannattaa. Näyttely on katsomisen arvoinen, ja Ateneum on jo itsessään niin kaunis rakennus.

Kävimme myös Ullanlinnankadulla, jossa Tove Jansson on asunut.

Kiitos tämän paljon parjatun sosiaalisen median tapasimme myös vanhan, hyvän ystäväni, joka oli myös käymässä pääkaupungissa. ♥ Kaiken kaikkiaan tätä reissua voi hyvin kuvata sanalla, jonka Esikko on "kirjoittanut" kotinsa seinälle.

Seuraavalla kerralla taas jotain muuta, kenties jopa jotakin valmista tai sitten ei.

Tikkutiistain terveisin,

Hepsi