Jo viides etappi

Sukka-Finlandian 5. etapin ohje tupsahti sähköpostiin perjantaina 19. päivä klo 12. Olin jo vähän ottanut lankoja esille, mutta lopullisen päätöksen pystyy tekemään aina vasta, kun näkee ohjeen. Näihin sitten päädyin.

Malli:  Kaaso nro 1, Heidi Lindroos / adelheid
Sukka-Finlandia 2021, Etappi 5
Lanka:  Schoeller+Stahl Fortissima Sock, 1004 vaaleansininen, Villa Mokka Mokkasukka, väri Kiiminki ja Aara Tunto, väri Villi
Puikot:  pyöröt nro 2½
Koko:  M, 40, 64 s
Menekki:  65 g
Ohjeen mukaan varpaista varteen, jes!
Ravelryssa 

Lankavalintaan en ihan tyytyväinen ole, Aara ja Mokkasukka ovat molemmat ihania neuloa, mutta tuo Fortissima on aavistuksen liian pehmeää. Ja liian vaaleansinistä, hmm... Tulipahan nyt neulottua pois, ja ihan mukaviltahan sukat valmiina kuitenkin näyttävät.

Ohje paljastui siis Adelheidin suunnittelemaksi ja sehän sisälsi intarsiaa. Haa! Ei ihan helppo tai nopea homma , mutta tuttua kuitenkin. Olen ensimmäisen kerran neulonut intarsiaa jo 90-luvulla, kun tein tyttärelle Niiskuneiti- ja kuopukselle Dino-puseron. 

Sukat aloitettiin siis varpaista, joka sopii minulle vallan hyvin. Jo kesken kärkilisäysten otettiin mukaan ensin toinen lanka ja kohta myös kolmas. Silloin oli työssä jo neljä lankaa, koska pohjaväriäkin tarvittiin uusi pätkä toiseen reunaan. Sukkaa neulottiin siis niin, että joka toinen kerros neulottiin aina nurjalta puolelta nurin eli edestakaisin. Aikamoinen lankasumppu tuossa alussa, sitten vähän helpotti, kun sai jättää sen sen toisen pohjalanganpätkän pois.

 

 Molemmille kuvioväreille oli oma kaavionsa, tai oli ne alussa piirretty samaan kaavioon, mutta mallikerroissa oli eri kerrosmäärä. Tein taas pienellä näpertelyllä oman kaavion, josta seuraaminen oli helppoa, senkun posotti menemään.

 

Kantapää tehtiin ihan normisti kiilalisäyksillä ja lyhennetyillä kerroksilla, mutta niissä käytettiin tässä ohjeessa "muunnelmaa japanilaisesta lyhennettyjen kerrosten tekniikasta". Olen tuolla tavalla joskus niitä tehnyt, mutta useimmiten tykkään käyttää varjosilmukoita (shadow wraps). Mielestäni se tapa on kaikkein helpoin, ja sillä saa varmasti reiättömän lopputuloksen. Niin näillä japanilaisillakin  kyllä sai, mutta ohjetta sai seurata tarkasti ilman oletuksia, mitä tehdään seuraavaksi.

 

 

Sukat piti päätellä neulalla Tubular bind off -tekniikalla. Sitäkin olen aiemmin pari kertaa kokeillut, mutta en ole sitä aiemmin sisäistänyt. Nyt, kun katsoin kunnolla ohjevideon, taisin viimein oppia sen kunnolla. Sillä saadaan reunaan joustava, siisti, vähän pyöreä reuna, jossa oikeat ja nurjat silmukat ovat kohdillaan loppuun asti. Ehkä käytän sitä jatkossakin, ainakin joskus.

Sain käytettyä koko Fortissima-kerän eikä se ihan riittänytkään. Onneksi minulla oli lähes samanväristä Roosa Nauha Sukkalankaa, jolla sain neulottua toisen sukan loppuun. Ilmeisesti useampaakin oli langan menekki yllättänyt.

 

Olin tällä etapilla 44. ja toin Tainoille 25 pistettä. Kaksi pistettä saisi vielä lisää, jos koristelisi sukat ohjeen mukaan aita- ja solmupistoin. Jätän sen tekemättä, koska riittävän nätit sukat ovat noinkin.

Tähän mennessä sukkia on valmistunut 90 paria, mutta lisää ehtii vielä valmistua, sillä tämä etappi päättyy vasta tiistaina viideltä, jolloin seuraava ja viimeinen alkaa. 

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää sinulle ja hyvää lomaa kaikille lomalaisille!

 

Toivottelee

Hepsi