Jo viides etappi

Sukka-Finlandian 5. etapin ohje tupsahti sähköpostiin perjantaina 19. päivä klo 12. Olin jo vähän ottanut lankoja esille, mutta lopullisen päätöksen pystyy tekemään aina vasta, kun näkee ohjeen. Näihin sitten päädyin.

Malli:  Kaaso nro 1, Heidi Lindroos / adelheid
Sukka-Finlandia 2021, Etappi 5
Lanka:  Schoeller+Stahl Fortissima Sock, 1004 vaaleansininen, Villa Mokka Mokkasukka, väri Kiiminki ja Aara Tunto, väri Villi
Puikot:  pyöröt nro 2½
Koko:  M, 40, 64 s
Menekki:  65 g
Ohjeen mukaan varpaista varteen, jes!
Ravelryssa 

Lankavalintaan en ihan tyytyväinen ole, Aara ja Mokkasukka ovat molemmat ihania neuloa, mutta tuo Fortissima on aavistuksen liian pehmeää. Ja liian vaaleansinistä, hmm... Tulipahan nyt neulottua pois, ja ihan mukaviltahan sukat valmiina kuitenkin näyttävät.

Ohje paljastui siis Adelheidin suunnittelemaksi ja sehän sisälsi intarsiaa. Haa! Ei ihan helppo tai nopea homma , mutta tuttua kuitenkin. Olen ensimmäisen kerran neulonut intarsiaa jo 90-luvulla, kun tein tyttärelle Niiskuneiti- ja kuopukselle Dino-puseron. 

Sukat aloitettiin siis varpaista, joka sopii minulle vallan hyvin. Jo kesken kärkilisäysten otettiin mukaan ensin toinen lanka ja kohta myös kolmas. Silloin oli työssä jo neljä lankaa, koska pohjaväriäkin tarvittiin uusi pätkä toiseen reunaan. Sukkaa neulottiin siis niin, että joka toinen kerros neulottiin aina nurjalta puolelta nurin eli edestakaisin. Aikamoinen lankasumppu tuossa alussa, sitten vähän helpotti, kun sai jättää sen sen toisen pohjalanganpätkän pois.

 

 Molemmille kuvioväreille oli oma kaavionsa, tai oli ne alussa piirretty samaan kaavioon, mutta mallikerroissa oli eri kerrosmäärä. Tein taas pienellä näpertelyllä oman kaavion, josta seuraaminen oli helppoa, senkun posotti menemään.

 

Kantapää tehtiin ihan normisti kiilalisäyksillä ja lyhennetyillä kerroksilla, mutta niissä käytettiin tässä ohjeessa "muunnelmaa japanilaisesta lyhennettyjen kerrosten tekniikasta". Olen tuolla tavalla joskus niitä tehnyt, mutta useimmiten tykkään käyttää varjosilmukoita (shadow wraps). Mielestäni se tapa on kaikkein helpoin, ja sillä saa varmasti reiättömän lopputuloksen. Niin näillä japanilaisillakin  kyllä sai, mutta ohjetta sai seurata tarkasti ilman oletuksia, mitä tehdään seuraavaksi.

 

 

Sukat piti päätellä neulalla Tubular bind off -tekniikalla. Sitäkin olen aiemmin pari kertaa kokeillut, mutta en ole sitä aiemmin sisäistänyt. Nyt, kun katsoin kunnolla ohjevideon, taisin viimein oppia sen kunnolla. Sillä saadaan reunaan joustava, siisti, vähän pyöreä reuna, jossa oikeat ja nurjat silmukat ovat kohdillaan loppuun asti. Ehkä käytän sitä jatkossakin, ainakin joskus.

Sain käytettyä koko Fortissima-kerän eikä se ihan riittänytkään. Onneksi minulla oli lähes samanväristä Roosa Nauha Sukkalankaa, jolla sain neulottua toisen sukan loppuun. Ilmeisesti useampaakin oli langan menekki yllättänyt.

 

Olin tällä etapilla 44. ja toin Tainoille 25 pistettä. Kaksi pistettä saisi vielä lisää, jos koristelisi sukat ohjeen mukaan aita- ja solmupistoin. Jätän sen tekemättä, koska riittävän nätit sukat ovat noinkin.

Tähän mennessä sukkia on valmistunut 90 paria, mutta lisää ehtii vielä valmistua, sillä tämä etappi päättyy vasta tiistaina viideltä, jolloin seuraava ja viimeinen alkaa. 

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää sinulle ja hyvää lomaa kaikille lomalaisille!

 

Toivottelee

Hepsi

Yksi pieni elefantti marssi näin 🎵

 Tapahtui yhtenä päivänä, että kesken omien "kiireisten" puuhieni, tytär laittoi viestiä ja pyysi apua yhden virkkausohjeen kanssa. Ensin meinasin vaan vilkaista ohjetta ja heittää pienen neuvon. Sitten vasta ymmärsin tän lauseen "Voisitko koittaa tehdä ja kattoo onks tossa ohjeessa järkeä 😆" oikein. Eihän siinä muu auttanut kuin etsiä lankaa ja ottaa koukku käteen ja alkaa virkata tytön kanssa yhdessä.

Malli:  Virkattu norsuvaunulelu blogista Ikkunalaudalla-Lintula Design
Lanka:  Coats Säästökerä, 100% puuvilla
Koukku:  nro 3
Koko:  n.9 x 9 cm
Menekki:  ehkä 15 g
Ravelryssa

Tytär halusi virkata pikkunorsun ystävänsä vastasyntyneelle vauvalle, mutta hän ei ole kovin tottunut virkkaaja. Siksi hän ei saanut silmukoita täsmäämään ilman pieniä apuja.

Virkkauksessa on omat niksinsä, jotka vain kokemus opettaa. Otettiin sitten ihan whatsap-puhelu ja virkattiin yhdessä, tytär siellä kotonaan ja minä täällä sohvalla.  Mukavaa yhdessäoloa ja -tekemistä virtuaalisesti.

Tytär epäili ohjeessa olevan jotain vikaa, mutta eihän siinä ollut. Vai puuttuikohan jostain kohtaa jotain, mutta joka tapauksessa molempien norsut valmistuivat  ja tytär sai tulevalle kummilapselleen lahjan vietäväksi vielä samana iltana.

Oman norsuni jätin ainakin toistaiseksi ihan ilman mitään ripustusnauhaa, pikkukoristeeksi milloin minnekin. Tässä viimeisessä kuvassa se somistaa tyttären tekemää kaunista kranssia.
 

Jos kaipaat jotain pientä, söpöä, "lapsellista" virkattavaa, niin tässä sinulle mukava ohje. Suosittelen!

Nyt kiirehdin uuden Sukka-Finlandia -ohjeen pariin, joka julkaistiin puolelta päivin. Onkin taas sellainen ohje, että oksat pois! Eiköhän siitäkin kuitenkin selvitä. Mallin voit kurkistaa täältä.

Mukavaa viikonloppua sinulle ja onnea kisaan kisailijoille!

Toivottelee
Hepsi

Neljäs etappi

Taas mentiin! Sukka-Finlandian neljäs etappi paljastui ihanaiseksi mosaiikkineuleeksi. Ohje julkaistiin maanantaina 8. päivä viideltä iltapäivällä. Tällä kertaa minulla oli lanka valmiiksi valittuna eikä sitä tarvinnut vaihtaa. Kuviovärit valitsin vasta ohjeen nähtyäni.

Malli:  Mosaiikkikukkia, Tiia Niemi
Sukka-Finlandia 2021, Etappi 4
Lanka:  Puffala Perus-Puffa, Meripoika ja kuviolangat
Sportti-Puffa, Lion ja teetee Pallas, 16 pinkki
Puikot:  pyöröt nro 3 ja 2½
Koko:  M, 39, 60 s varressa, 56 jalkaterässä
Menekki:  116 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin
Ravelryssa

Oijoi, kuinka ihanaa näiden sukkien neulominen oli! Taittovarren alku oli mosaiikkia aina oikein -neuleena. Eli kun neulotaan suljettua neuletta, joka toinen kerros neulotaan nurin. Mosaiikkineulehan taas on sellaista, että vaikka lopputulos näyttää kirjoneuleelta, neulotaan kerrallaan vain yhdellä värillä ja osa silmukoista siirretään neulomatta puikolta toiselle. Aina oikeana en ollutkaan sitä aiemmin neulonut.

Pinnasta tuli muhkean pehmeä ja todella hauskan näköinen.

Varren jälkeen työ käännettiin toisinpäin ja aloitettiin näyttävä mutta kuitenkin yksinkertainen pintaneule pikkupalmikoin.

Kantapää on taas aivan omanlaisensa. Ensin neulottiin kantakiilat lisäyksineen kivasti aivan pikkupalmikon viereen ja sitten kavennettiin niin, että kantapään alle tuli vähän kuin kantalappu.

Sen jälkeen saikin posotella kohti varpaita osittain pikkupalmikoilla ja pelkällä oikealla. Ennen kärkikavennuksia oli vielä muutama kerros mosaiikkia, jolla saatiin aikaan pikkusydämet tai ainakin minun silmiini sellaiset.

Kunnon flow-tilan sainkin vasta eilen iltamyöhään, kun sukat alkoivat lähennellä loppuaan ja tajusin, että lankakin taitaa loppua kesken. Vanha totuushan on, että pitää neuloa nopeammin, niin lanka riittää. 😂 No en tainnut olla tarpeeksi nopea, sillä viimeiset kavennuskerrokset piti neuloa toisella langalla. Ei sitä kuvista oikein edes huomaa.

Neuloin siis sukat viime yönä valmiiksi ja sain mailin lähetettyä ennen kolmea. Olin Tainojen toinen ja koko etapin 28. saaden myös pisteitä saman verran.

Kaiken kaikkiaan kivat sukat tuli, ja ohje oli mainiosti kirjoitettu. Kiitos ohjeesta Tiia!

Lankakin oli ihanaa, vähän meinasi halkeilla palmikoissa, mutta värjäys on just eikä melkein! Siitä kuuluu kiitos Puffalan Tiinalle.

Nyt minulla on pitkästä aikaa sellainen tilanne, että melkein kaikki valmistuneet työt olen esitellyt täällä blogissa eli olen lähes reaaliajassa. Ainoastaan yksi pienenpieni ronsu odottaa vuoroaan, senkin aion näyttää teille ennen seuraavaa etappia, joka alkaa vasta 18. päivä. Saa nähdä, ennätänkö saada mitään muuta valmiiksi ennen sitä. Kesken on peiton lisäksi ystävänpäivä- ja Suokatu-sukat sekä Hopeatiuku-huivi.

Kiva kun piipahdit!
Mitä siulla on nyt puikoilla?

Kyseleepi
Hepsi 

Kolmas etappi

 Sukka-Finlandian kolmas etappi alkoi torstaina 28.1. puoliltapäivin. Malli näytti oikein mukavalta ja tällä kertaa pääsin heti aloittamaan ja neuloinkin muiden touhujen ohessa iltaan asti. Seuraavana päivänä teimme päivävisiitin Lauttasaareen Esikon luokse ja silloin neulominen jäi vähemmälle. Neuloin kyllä mennessä matkalla ja vähän sielläkin, mutta osan siitä jouduin purkamaan jälkeenpäin. Höh. Kaulavalon unohdin kotiin ja takaisin tullessa oli liian pimeää neuloa autossa.

Malli:  Jäke Sock, Eva Roos-Rautakorpi
Sukka-Finlandia 2021, Etappi 3
Lanka:  Zwerger Garn Opal Uni Solid, 3072 violetti,
Pirkanmaan Kotityön Roosa Nauha Sukkalanka, 56 lila
Kettu Yarns Merino Love, Spring Botanicals ja
Regia Premium Merino Yak, 7509 Lavender Meliert
Puikot:  pyöröt nro 2,25
Koko:  40, 72 s
Menekki:  79 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin
Ravelryssa

Jos joku jo ehti ihmetellä, että mihin sitä neljättä väriä tarvittiin, niin yllä oleva kuva kertoo sen. Nämä sukat aloitettiin kääntövarrella ja sieltä nurjalta puolelta se neljäs väri löytyy. Hauska ja huoliteltu yksityiskohta.

Ohjeeseen oli päässyt jäämään muutamia virheitä tai epäselvyyksiä lähinnä kirjoitetun ohjeen ja kaavion välillä sekä kisavaatimuksiin. Minua ne eivät kyllä haitanneet, koska yleensä pyrin kisoissa neulomaan aina niin, että vaatimukset varmasti täyttyvät. Se, että jouduin purkamaan, johtui ihan omasta huolimattomuudesta.

Varressa neulottiin muutamia kerroksia kirjoneuletta, sitten pelkää oikeaa ja sen jälkeen tähtikuvioista pintaneuletta. Tarkkana täytyi taas olla, että kaikki meni oikein.

 

Kantapään lisäykset tehtiin "takasauman" molemmin puolin ja kavennettiin sitten kiilamaisesti. Kantapäästä tuli aika terävä, mutta yllättävän hyvin se jalkaan istuu.

Sitten saikin posotella jonkin matkaa pelkkää tähtineuletta. Ylimääräisiä kerroksia neuloin 10 ennen kärkeä, joka neulottiinkin taas kirjoneuleena. Se näyttää minusta vallan hauskalta.

Kaiken kaikkiaan oikein mukava projekti tämäkin! Sain omiin jalkoihini sopivat sukat ja tykkään niistä oikein kovasti!

Vaikka päätin, että kisasukkien kanssa en enää öitäni valvo, niin näiden sukkien kanssa meni kyllä yötöiksi. Valmista tuli viimein lauantain ja sunnuntain välisenä yönä neljän jälkeen. Olin tällä etapilla oman joukkueemme toinen ja sijoituksissa 52. ja toin Tainoille 23 pistettä. Ihan tyytyväinen olen, kun en niin tosissani kisaa. Joukkuekisassa olemme tämän etapin jälkeen kolmansina. Hyväksyttyjä sukkia valmistui kaikkiaan 116 paria.

Nyt tuli mieleeni kysyä, että millaiset villasukat sinulla on tällä hetkellä jalassasi? Minulla on viime vuoden Sukka-Finlandian Kattia Kanssa -sukat. Niistä tulee aina hyvälle mielelle!

Tiistaiterkuin
Hepsi

Toinen etappi

 Toisen etapin ohje julkaistiin lauantaina 16.1. iltapäivällä. Aloitin sukat ensin toisella langalla, mutta jonkun aikaa neulottuani totesin sen epäonnistuneeksi valinnaksi ja tutkin varastojani uudestaan. Löysin kokonaisen kerän Nallea ja aloitin uudestaan.

Malli:  Angelika, Niina Laitinen
Sukka-Finlandia 2021, Etappi 2
Lanka:  Novita Nalle, väri 556 oranssi
Puikot:  pyöröt nro 3
Koko:  38-39, 56 s
Menekki:  93 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin

  Ravelryssa

Ohjetta oli helppo seurata, koska Niinan malleilla olen sen verran paljon neulonut, eikä siinä ollut mitään uutta eikä erikoista, ellei kantalapun joustinneuletta lueta sellaiseksi. Ja pitsiä on aina mukava neuloa. Monella muullakin oli varmaan samanlaiset mietteet, sillä vaikka sain sukat valmiiksi sunnuntaina ennen puolta yötä, olin etapilla vasta sijalla 95 ja sain 14 pistettä. Joukkuettanikaan pisteet eivät hyödyttäneet, sillä kaikki muut Tainat olivat minua nopeampia. Kisassa lasketaan mukaan vain viiden nopeimman pisteet. Yhteensä hyväksyttyjä pareja neulottiin 149.

Sukista tuli kyllä kauniit, mutta aika reikäiset. En ihan tykkää näin reikäisistä sukista, eivätkä nämä minulle mahdukaan. Pieni miinus tulee siitä, että koska kuvio jatkuu lähes sukan kärkeen asti, ei sukkaan saanut lisäpituutta kovin helposti. Yhtä kuviota olisi voinut toistaa jalkaterässä, mutta silloin ei vielä osannut arvata kuinka monta kertaa. Ohjeessa saisi mielestäni olla joko useampia kokoja tai sitten vinkki, miten sukista saa pitemmät. Tämä pari siis menee lahjalaatikkoon odottamaan pienempiä ja halukkaampia jalkoja. 😄

Tykkäätkö sinä pitsineulesukista vai enemmän sellaisista sukista, joissa ei "tuuletusreikiä" ole?

Mukavaa maanantaita ja uutta alkavaa viikkoa!

Toivottelee
Hepsi

Ensimmäinen etappi

 Sukka-Finlandian ensimmäisen etapin ohje julkaistiin loppiaisena 6.1. Meillä oli makuuhuoneen remontti aluillaan juuri tuolloin ja pääsin aloittamaan vasta parin päivän päästä. Neulominenkin oli rempan vuoksi sen verran rauhallista, että sain sukat valmiiksi vasta samana päivänä, tai edeltävänä yönä, kuin seuraava ohje jo julkaistiin.

Malli:  Roihu, Outi Montonen
Sukka-Finlandian 2021 Etappi 1
Lanka:  Schachenmayr Regia Premium Merino Yak,
väri 7509 Lavendel Meliert
Puikot:  pyöröt nro 2,25
Koko:  M-40, 80 s
Menekki:  93 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin

  Ravelryssa

Ihan ensin pitää kertoa langasta. Ostin sen ihanasta paikallisesta Maijukasta marraskuussa jo silloin mielessäni tuleva Sukka-Finlandia. Ihastuin lankaan ihan täysillä! Sitä oli mukava neuloa ja väritys on tuollainen käsinvärjätyn näköinen. Ja tämä värihän on  myös muutenkin mitä parhain. Jos et ole vielä tähän lankaan tutustunut, niin suosittelen lämpimästi! Minun suosikkeihin tämä pääsi.

Sitten ohjeesta ja mallista. Ohje oli hyvin ja tarkasti kirjoitettu. Kisasukissa sitä pitää seuratakin tarkasti, ja kyllä siinä seurattavaa olikin. Tarkkana sai olla. Minä en yleensä tulosta ohjeita paperille enää ensinkään vaan seuraan niitä läppärin ruudulta. Näissä sukissa tein muutamia kuvakaappauksia ohjeesta, jotta sain ne sujuvasti seurattaviksi. Se helpottaa neulomista kummasti, kun ei tarvitse skrollailla ohjetta ylös ja alas. Neulominen oli kuitenkin aika hidasta, kun noita kieputteluita oli niin runsaasti.

Silmukkamäärä, 80 s, mietitytti ensin. Luulin, että sukista tulee ihan liian isot, mutta väärä luulo. Palmikot vetävät neuletta sen verran kasaan, että tuo silmukkamäärä oli juuri oikea ja sain omiin jalkoihini sopivat sukat, kärkeen neuloin 8 ylimääräistä kerrosta ennen kavennuksia.

Sukissa on todella kauniit palmikot ja kiemurat. Tykkään!  Palmikkopuikkoa käytin ainostaan noissa 4+4 silmukan palmikoissa. Muuten teen palmikonkierrot tämän ohjeen mukaan. Onnistuu vallan hyvin, ellei lanka ole kovin halkeilevaa, ja on minusta nopeampaa ja kätevämpää kuin palmikkopuikon kanssa touhuaminen. Kannattaa opetella!

Tänä vuonnakin olen joukkueessa, Lankalaatikon Tainoissa. Sen on tarkoitus olla hyvin rento joukkue asenteella "neuloo jos jaksaa ja huvittaa". No nyt kuitenkin olemme erittäin hyvin jaksaneet ja innostuneet. Ekalla etapilla viisi joukkueemme kuudesta jäsenestä neuloi sukat ja minä olin heistä se viimeinen. Sijoitukseni etapilla oli 125. ja toin joukkueelleni 8 pistettä. Yhteensä hyväksyttyjä sukkia neulottiin 133 paria.

Onko sinulle tämä Regian Merino Yak -sukkalanka tuttu?

Pyhäpäivän terkuin,

Hepsi

Lämmittelyä Sukka-Finlandiaan

Tänä vuonnakin osallistun Sukka-Finlandiaan. Kyseessähän on leikkimielinen kisa, jossa neulotaan suomalaisten suunnittelijoiden sukkamalleja. Etappeja on 6, ja lisäksi sekä lämmittely- että yleensä myös joku jäähdyttelymalli. Kaiken tämän saa lunastettua hintaan 18€, josta osa menee hyväntekeväisyyteen, tänä vuonna Mieli ry:lle. Lämmittelyohje yleensä julkaistaan itsenäisyyspäivänä, niin tälläkin kertaa. Minä kuitenkin tartuin tähän malliin vasta ihan joulukuun lopussa.

Malli:  Yhteenkietoutuneet, Airi Keränen ja Sari Passi
Sukka-Finlandian 2021 Lämmittelymalli
Lanka:  Viking of Norway Ville, väri 728 ja luonnonvalkoinen Novita 7 veljestä
Puikot:  pyöröt nro 3
Koko:  40, 52 s
Menekki:  103 g
Ohjeen mukaan varpaista varteen, jee!

  Ravelryssa

 

 Kun näin tämän mallin, ajattelin ensin, että no juu, pampulasukkia en kyllä neulo, varmasti en. Ja että onneksi tämä ei ollut varsinainen kisasukka, lämmittelymallia ei nimittäin ole pakko neuloa. Sitten tuo malli alkoi kummitella minulle, ja ihankuin vahingossa etsin langan ja pistin sukat puikoille. Luulin langan olevan ohjeen paksuista, mutta sepä olikin Vilma, joka olisi ollut sporttia ja Ville onkin paksumpaa. Muistin väärin, mutta onneksi Villestä tuli juuri sopivat sukat ohjeen silmukkamäärillä.

Heti aloitus oli mukava, koska nämähän aloitettiin varpaista, kuten mieluummin teenkin. Eli helppoa kuin mikä. Palmikkokuvio oli hauska ja nypyt samoin. Ne neuvottiin tekemään virkkuukoukulla, mutta parin nypyn jälkeen hylkäsin koukun ja käytin vain puikkoja. Minusta helpompaa niin. Koska tein kaikista nypyistä saman väriset, niin kuljetin nyppylankaa mukana.

Kantapää oli tiimalasikantapää minikiiloilla. Se antaa kivasti lisätilaa juuri tuohon leveimpään kohtaan. Lyhennetyt kerrokset tein tuttuun tyyliin varjosilmukoilla. Se tapa on minusta helpompi ja varmempi kuin ohjeen mukainen silmukan kiristäminen.

Sitten oltiinkin jo pian varrensuissa, jotka virkattiin hauskasti kiinteillä silmukoilla takakautta. Muistaakseni en tuollaista reunaa ole ennen tehnyt, ja oli hauskaa oppia uutta. Pelkäsin reunan kiristävän, mutta eipä se yhtään kiristä.

Onneksi alun epäluulot hälvenivät ja neuloin nämä sukat, koska tykkään näistä hirmuisesti. Kengissä nypyt varmasti vähän painavat, en kylläkään ole kokeillut, mutta vallan ihanat kotisukat näistä tuli.

Osallistutko sinä tämän vuoden Sukka-Finlandiaan? Jos et, niin vielä ehtii osallistumaan ja saa lunastettua ohjeet itselleen. Kaikki tähän mennessä julkaistut ohjeet ovat olleet tosi kivoja.

Mukavaa pakkasviikonloppua sinulle!

Toivottelee

Hepsi

Vuoden 2020 saldo

  Joka vuosi olen koonnut edellisen vuoden työt yhteen postaukseen, joten pidetään kiinni perinteistä. Tässä siis lista kaikista viime vuonna valmistuneista töistä.

 

16 paria sukkia

  7 patalappua, kaikki Tyynejä

  1 huivi

1 torkkupeitto

1 pusero

yhdet lapaset

1 panta

Yhteensä 28 työtä Hepsin käsistä, 7 virkattua, loput neulottuja. Vähemmän kuin viime vuonna, vaikka korona,  eikä yhtään myssyä viime vuonnakaan, sentään yksi panta.

Lankaa sain kulutettua 4,6 kg, lisää sitä tuli hankittua tai saatua  3,2 kg. Lankavarasto siis väheni 1,4 kg. Hieman enemmän väheni kuin edellisenä vuonna. Sama tavoite on tällekin vuodelle. Tänä vuonna en ole yhtään lankaa vielä ostanut.

Kaikki valmistuneet työt näet taas kuvina sekä Flickristä että omalta sivultaan, josta kuvaa klikkaamalla pääset aina kyseiseen tekstiin. Tunnisteista pääset myös näkemään valmistuneet teksteineen. Tässä jälleen kaikki kollaaseina. Ensin sukkia.

 

Sukka-Finlandiaan osallistuin viime vuonnakin ja neuloin kisaan neljät sukat. Sock Madnessiinkin ilmoittauduin, mutta neuloin vain karsintasukat, en muita. Nämä kaikki näet ensimmäisessä kuvassa. Itselläni olen näistä sukista toistaiseksi ottanut käyttöön kahdet. Arvaatko mitkä?

Niina Laitisen ohjeilla neuloin viime vuonna viidet sukat, joista neljä oli polvisukkia.

Näistä neljä paria oli yhteisneulontoja ja yksi vanhan yhteisneulonnan ohjeella tehty. Yhdet ovat jääneet minulle.

Kolmannessa kuvassa loput, yhdet Jonsukat sekä ilman ohjetta tai omalla ohjeella eli omin nuotein neulotut. Kahdet ovat miesten kokoa ja omalla miehellä käytössä. Kolme paria ovat jo ystävien jalkoja lämmittämässä ja yksi vielä odottaa jalkojaan.

 

Viime vuonna kirjoitin, että tänä vuonna toveissa on neuloa enemmän perus- ja raitasukkia. Ei tainnut ihan toteutua tuo toive. Jospa tänä vuonna yrittäisi.

 

Seuraavaksi yksittäiset neulomukset.

 

Huivi ja lapaset ovat menneet lahjoiksi ja panta ja pusero jääneet minulle. Odotankin jo kesää innolla, että pääsen uutta puseroani käyttämään.

Lopuksi kaikki Tyynet ja lämpötilapeitto. Aikomuksena oli virkata yksi Tyyne kuukaudessa, mutta eipä toteutunut sekään aie. Kaikki Tyynet ovat menneet jo lahjoiksi.

 

Viime vuosi oli poikkeuksellinen koronan takia. Jotenkin se lamaannutti sen verran, ettei neuleitakaan syntynyt entiseen tahtiin. Neuletapaamisia ei voitu järjestää, onneksi jonkin verran pidimme niitä netissä. Neulefestaritkin peruttiin. Toivottavasti tästä vuodesta tulee parempi, vaikka alku onkin mennyt vielä viime vuoden tapaan.

 Viime vuonna kirjoitin blogiin vain 25 kertaa. Aivan ei siis toteutunut lupaukseni ahkerammasta bloggaustahdista, mutta yritän taas tsempata. Bloginpitoa kuitenkin aion jatkaa, kuten olen tehnyt pian jo 14 vuotta,  ja toivon, että jaksatte tätä edelleen seurata ja reippaasti kommentoidakin. Teitä vartenhan minä tätä teen, olette tärkeitä! 💓

Lämmöllä ja kaikista kommenteistanne kiittäen,
Hepsi

 

Vuoden 2020 lämpötilapeitto

 Viime vuonnakin neuloin lämpötilapeiton, ja tällainen siitä tuli tällä kertaa. Vasemmalta oikealle tammikuusta joulukuuhun. silmukkamerkit näyttävät kuukauden vaihtumisen.

Malli:  Siksakkia omin nuotein
Langat:  Erilaisia ja eripaksuisia jämälankoja, puhdasta villaa ja villasekoitetta
Puikot:  HiyaHiya metallipyöröt pituus 150 cm, nro 4
Koko:  120 x 190 cm
Menekki:  noin 1,6 kg
282 s, aloitettu virkkausaloituksella
Lisää Ravelryssa

Tämä on jo kolmas lämpötilapeittoni ja vähän samalla lailla tehty kuin ensimmäinen. Alunperin sain idean Facebookista ja innostuinkin sitten toden teolla, koska olen aloittanut jo tämänvuotisenkin peiton. Näihin saa hyvin uppoamaan kaikenlaisia jämälankoja, joita minulla edelleen riittää.

Vaikka kyseessä on yhteisneulonta, on se hyvin vapaamuotoinen. Jokainen saa suunnitella oman peittonsa ihan omalla tavallaan. Ideana on vain, että joka päivä neulotaan/virkataan sen päivän lämpötilan mukaan ja neulominen kestää koko vuoden. Asteikon väreineen saa jokainen suunnitella itse. Seuraavassa kuvassa minun asteikkoni ja myös toteutuneet lämpötilat.

Kuten kuvasta huomaa, viime vuosi oli täällä etelärannikolla aika lämmin ja peräti viisi "kylmintä" väriä jäi vallan käyttämättä.

Lämpötilat merkitsin muistiin niin, että tammi-, helmi, maalis, marras- ja joulukuussa katsoin mittariin aamulla eli yritin tallentaa päivän kylmimmän lukeman, ja muina kuukausina taas lämpimimmän eli noin kahdelta iltapäivällä.

Neuloin ainaoikeaa 1-2 kerrosta päivässä niin, että värinvaihto tuli aina oikeaan reunaan. Langanpäät päättelin aina sitä mukaa, kun niitä tuli, joten lopussa ei ollut kuin muutama pätkä jäljellä. Kerroksen viimeisen silmukan otin aina nurin neulomatta, näin reunasta tuli siisti.

Koska käytin hyvinkin eripaksuisia lankoja lisäsin ja kaventelin silmukoita pitkin matkaa langan paksuuden mukaan.

Välillä olin useitakin päiviä jäljessä neulomisesta, mutta se ei haitannut, kun lämpötilat olivat muistissa.

Viimeiset kerrokset neuloin kuitenkin ihan aikataulussa vuoden viimeisenä päivänä ja päättelinkin silmukat silloin. Kuvat olen ottanut heti seuraavana päivänä eli tämän vuoden ensimmäisenä. Silloin meillä oli vasta hyvin vähän lunta, nyt on jo reilusti.

Tämä peitto menee Alppimaahan kuopukselle sen ekan kaveriksi, kun kuulemma tarvitsevat kaksi. Hyvä niin, että kelpaa. 💕

Oletko sinä neulonut lämpötilapeittoa tai oletko aikeissa neuloa?

Kyseleepi
Hepsi