Aina välillä tyynettää!

Tällainen hempeä Tyyne valmistui jo kesäkuussa ja meni heti lahjaksi yhdelle maailmanmatkaajalle.

 Malli: Tyyne-patalappu, Tintti Hohti
Lanka: ruskea lanka ikivanhaa Tampellan Kuikkaa ja vaal.punainen ja valkoinen sekalaisia puuvillalankoja
Koukku:  nro 3

Koko: noin 24 cm x 25 cm
Menekki: 100 g
Ravelryssa

Tyynejä on edelleen mukava aina silloin tällöin virkata. Tai, jos totta puhutaan, minulla on aina kesken yksi Tyyne. Sen valmiiksi saaminen aina vain vähän kestää, koska tekeillä on samaan aikaan niin paljon muutakin. 

Tämä kappale on minun 27. Tyyneni. Kuinka monta sinä olet virkannut ja kunka monta aiot vielä virkata? Minulla loppu ei häämötä, sillä edelleen löytyy lähipiiristä tyynettömiä ystäviä.

Pari viikkoa sitten olin yhden neulovan ystävän, SeijaP:n 50v-juhlilla vallan kauniissa maisemissa Tervakoskella. Vai mitäs tuumaatte?

Meillä oli kerrassaan mahtava viikonloppu yhdessä samalla tavalla neulomiseen ja lankoihin hurahtaneiden naisten kanssa. Maailmasta tuli taas vähän parempi paikka. Kiitos Seija mukavista juhlista!

 Perjantai-iltana Seijan juhlissa ollut Terhi lupasi avata meille Coconut-kauppansa ovet sunnuntaina, joten piipahdimme siellä kotiin lähtiessämme. 

 Sepä olikin vallan ihastuttava puoti! Sieltä löytyy lankojen lisäksi laaja valikoima askartelutarvikkeita, paikallisten käsityöläisten tuotteita ja muutakin lahjatavaraa. Lähtihän sieltä jotain tietysti mukaankin.

Sukkalankoja tällä kertaa kaikki  sekä ihastuttava Kirsti Valton ompelema projektipussukka.

Tervakoskella tuntuu olevan erittäin aktiivista käsityötoimintaa, sillä Coconutin vieressä on Kirstun Kammari. Siellä oli parhaillaan paikallisen käsityöyhdistyksen Kapiokirstun 15v-juhlanäyttely " Käsityön rikkaat vuodet". Kylläpä olikin kauniita käsitöitä näytteillä, myös nyplättyjä. Saimme myös ihailla nypläystä ihan livenä. Valitettavasti en nyt muista tämän käsityötaitajan ja -opettajan nimeä, mutta hän taisi saada matkakumppanini innostumaan uudestaan nypläyksestä!

Jos liikutte Tervakosken suunnalla, niin kannattaa poiketa näissä kahdessa paikassa ihan ehdottomasti!

 Mukavaa viikonloppua, minulla se alkaa jo nyt siivouksen merkeissä!

terveisin
Hepsi

Tämän kevään äitienpäiväsukat

Tänäkin vuonna osallistuin Niina Laitisen Äitienpäiväsukkien yhteisneulontaan, ja sukat valmistuivat ihan ajallaan ennen äitienpäivää. Niiden esittely on jäänyt muiden valmistuneiden varjoon, mutta tässä ne nyt viimein ovat.

 Ohje: Äitienpäiväsukat 2019, Niina Laitinen, ilmainen ohje Facebookissa Taimitarha-ryhmässä

Lanka: Lankava Oy Ulla, väri 3161
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3 ja 3½
Koko: 40
Menekki: 194 g
66 s aloituksessa, varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

 

 Neuloin sukat ihan itselleni, koska omaa äitiä ei minulla ole ollut enää 13 vuoteen. Uskomattoman nopeasti aika kuluu... Sukista tulikin aika sopivat, ehkä vähän löysät, mutta trikoiden päällä talvella pysyvät ja lämmittävät oikein hyvin. Ja täytyy tunnustaa, että ovat nämä jo nyt kesälläkin olleet käytössä muutamina viileinä päivinä. 

Ravelryn muistiinpanoistani tarkistin, että varteen neuloin muutaman lisäkerroksen ja samoin terään. Jatkoin kuviota kärjessä loppuun asti ja sain näin aikaiseksi siihen myös pienen sydämen.

Näitäkin sukkia oli mukava neuloa aina pätkä kerrallaan päivittäin. Lankavalintani kyllä vähän mietityttää. Neuloin samaisesta Ullasta itselleni myös viime vuoden joulukalenterisukat, ja ne ovat ainakin kovin helposti nyppyyntyneet. Mutta samoin ovat nämä miehelleni neulomat sukat, jotka on neulottu huomattavasti kalliimmasta sukkalangasta. Ne nyppyyntyivät kuukaudessa täysin. Se harmittaa etenkin, kun lankaa oli kerrassaan ihana neuloa. 

Kysymykseni tällä kerralla kuuluukin, että poistatteko villasukista nyppyjä ja jos poistatte, niin millä laitteella? Vaiko ihan käsin? Minulla on kyllä ollut nypynpoistajia, jos jonkinlaisia, mutta mielestäni mikään niistä ei ole kovin hyvin toiminut. Vinkkejä otan siis mielelläni vastaan!

Mukavaa viikonloppua ja koululaisille ja koulussa työskenteleville iloa päiviinne!

 

Toivottelee

Hepsi

Pieniin jalkoihin ja hääpäivätunnelmia

Päätin palata järjestyksen immeiseksi ja julkaisen valmistuneet työt taas ihan sen mukaan, kuin ne ovat valmistuneet. Välillä vähän lipesin... Tässä siis jo helmikuussa puikoilta pudonneet pikkuruiset sukkaset.

Ohje: Soulmates, Niina Laitinen, ilmainen ohje Facebookissa Soulmates & Heartbeats -vauvasukkakeräysryhmässä
Lanka: Garnstudio DROPS Baby Merino, väri 09
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 2½
Koko: vastasyntynyt, sukan pituus 9 cm
Menekki: 18 g
40 s, varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

 

Facebookissa Taimitarha-ryhmässä joku kysyi talvella Niinalta ohjetta pikkusukkiin, joita voisi viedä synnytyssairaaloihin vauvoille jaettavaksi. Niina sitten innostui luomaan ryhmän keräystä varten. Jos siis sinäkin innostuit ja olet Facebookissa, niin käypä liittymässä ryhmään.

 

 Minä halusin kokeeksi neuloa nämä pienet Soulmates-sukat. Ihan kivat niistä tuli. Toistaiseksi sukat ovat kuitenkin vielä kotona ja Rinjan jaloissa. En ole viitsinyt yhtä paria lähteä minnekään kiikuttamaan. Pianhan näin pieniä sukkia lisääkin neuloisi, kun taas vain innostuisi.

Sitten ihan toisenlaista asiaa. Tänään meillä oli 38. hääpäivä ja vietimme sitä toistamiseen naapurikaupungissa eli entisessä kotikaupungissani Kotkassa. Ensin kävimme ihan perinteisesti torikaffeilla, markkinapäiväkin kun oli. Valitettavasti lapsuudenherkkuni possot olivat joka kahvilasta loppuneet. Piti sitten "tyytyä" toisenlaisiin herkkuihin. Ei niissäkään valittamista ollut. Torilta matka jatkui Merikeskus Vellamoon.

Olin nimittäin bongannut sieltä hääpäiväänsä viettäville oikein sopivan näyttelyn.

Näyttely olikin kerrassaan ihastuttava! Menkäähän katsomaan, jos suinkin pääsette. Meidänkin häävuotemme oli edustettuna.

Tämän meidän pääkohteemme lisäksi Vellamossa oli esillä myös Karhulan lasia, josta tuli paljon muistoja mieleen, naivismia ja merihirviöitäkin.

Pienen retkemme päätteeksi menimme ruokailemaan ihanaan Ravintola Keisarinsatamaan. Ruoka oli jälleen niin herkullista, että kuvakin jäi ottamatta. 😘

 

 Meillä oli oikein mukava päivä! 

 

Onko teillä tapana juhlistaa hääpäivää jotenkin? Me olemme vasta viime aikoina alkaneet sitä erityisesti muistamaan. Viime vuosi meni tattoillessa, saa nähdä, mitä keksitään ensi vuonna. Tattoo alkaa silloin vasta myöhemmin.

Entä onko sinulle Kotka kaupunkina tuttu? Oletko käynyt Vellamossa?

Kyseleepi,

Hepsi

Villapesusiskot

Toinen huivi, jonka neuloin ennen Neulefestareita, on monen muunkin neuloma Villapesusiskot. Sen sain valmiiksi viime hetkellä eli vasta edellisenä iltana ennen festareille lähtöä.

Ohje: Villapesusiskot, Pirjo Lakkapää ja Katri Raunama,

ladattavissa ilmaisena Ravelryssa
Lanka: Kettu Yarns Merino Love, väri Spring Botanical,
Villa Mokka Mokkasukka, väri George V ja
ikke Glitter Sock, väri Luscious
Puikot: Chiaogoo Red Lace pyöröt nro 3,75
Koko: reilumman puoleinen 😉
Menekki: 230 g
Ravelryssa

 

Tämä ohje on noussut suureen suosioon lyhyessä ajassa, Ravelrysta löytyy 237 projektia tällä hetkellä, ja kaikki ovat erilaisia! Jotain tässä mallissa todella on, minullekin oli heti mallin nähtyäni selvää, että tällaisen haluan neuloa. Ohjeen ovat suunnitelleet suosittua "Villapesuohjelma"-neulepodcastia pitävät siskokset Pirjo ja Katri. Käypä katsomassa, jos et ole vielä käynyt! Minä en edelleenkään ole innostunut podcasteja seuraamaan, mutta katsoin kyllä tuon jakson, missä tästä ohjeesta kerrottiin. Ohjehan on siis ilmaisena ladattavissa Ravelryssa.

Huivia oli mukava neuloa, koska aina tapahtui jotain uutta. Lisäksi siinä oli kaikkea, mistä tykkään: briossia, ainaoikearaitaa ja pitsiä. Bonuksena vielä vaakapunosta, mikä antaa huiville kivan kolmiulotteisen tunnun. Lopputuloksesta tykkään kovasti! Ensin mietin, pidänkö tämän itse vai tallennanko lahjalaatikkoon, mutta käytössä tämä on ollut jo useasti. Kyllä tämä siis omaan käyttööni jää. Huivin muoto on sellainen, että se pysyy hyvin hartioilla, siitä vielä lisäplussa!

Langoiksi valitsin omaan makuuni sopivat sävyt, joista Mokkasukka on hyvin marinoitunutta (niitä vyyhtejä on vieläkin jäljellä!), ikken glitterilanka vain kolme vuotta sitten Neulefestareilta ostettu ja Kettulanka vallan tätä huvia varten hankittu Lankakaapista. Vain viimeisen vaakapunoksen tein kontrastivärillä, enpä enää muista, mitä lankaa se oli, jotain sukkalankaa kuitenkin.

Villapesusiskoon voisi vallan käyttää pelkästään jämälankojakin niin, että joka osuus olisi erivärinen. Varsin monikäyttöinen ohje siis, ehkäpä jopa vetää vertoja vanhalle kunnon Revontuli-huiville. 

 

Koska jäimme paitsi tämänkin huivin porukkakuvauksesta Neulefestareilla, on minulla näyttää tälläkin kertaa ihan oma kotimaisemissa otettu kaverikuva. Kiitos taas serkulle kuvaamisesta!

Minua kiinnostaa tietää, oletko sinä neulonut Villapesusiskot-huivin tai aiotko neuloa ja seuraatko neulepodcasteja?

Lämpötilapeittoparkani oli aivan hunningolla kaiken muun neulomisen vuoksi, mutta viimein tänään sain sen ihan ajan tasalle. Tässä pieni kurkistus kesäkuun lopun tilanteeseen.

Helteisenä tuntuu sää jatkuvan, joten aika lailla samoilla sävyillä jatketaan heinäkuussakin. 

Koittakaahan jaksaa nauttia helteisistä loppukuun päivistä!

toivoo

Hepsi

Etko-huivi ja festarikuulumisia

Neljännet Jyväskylän Neulefestarit ovat onnellisesti takana, ja tänäkin vuonna niihin valmistautumiseen kuului osalla myös yhteisneulonta, joka perinteisesti on ollut huivi. Tässä on minun huivini, joka valmistui hyvissä ajoin, jo ennen juhannusta.

Ohje: Live in Peace, Tiina Huhtaniemi,
Jyväskylän Neulefestareiden etkohuivi
Lanka: Kettu Yarns Everyday Merino Sock, väri Foxy,
Garnstudio Drops Baby Merino, väri 20 tummanharmaa ja Garnstudio Drops Kid-Silk, väri 1 luonnonvalkoinen
Puikot: pyöröt nro 4
Koko: noin 30 x 230 cm ilman tupsuja
Menekki: 205 g tupsuineen
Ravelryssa

Huivista tuli oikein kiva! Etenkin tuo "pallukkaraita" on hauska ja antaa näyttävyyttä huiviin. Tällä kertaa tein huiviin myös tupsut.

 Reunaa kiertävä i-cord kehystää huivia kauniisti ja antaa sille juuri sen oikean loppusilauksen.

Kaikki langat on ostettu Lankakaapista. Kävin ystävieni kanssa yhdessä ostoksilla, samojen ystävien, joiden kanssa olimme porukalla festareilla.

Festareilla huiveista otettiin "kaverikuva", jonka me kuitenkin sateen takia missasimme. Lauantaina iltapäivällä alkoi sade, jonka loppumista emme malttaneet jäädä odottamaan vaan lähdimme ajelemaan kotiin jo vähän ajateltua aiemmin. Olimmehan kuitenkin olleet paikalla jo keskiviikkoillasta asti. Otimme kotimaisemissa sitten oman kaverikuvan, kiitos serkulleni kuvaamisesta. 

Kiitos myös näille mimmeille mahtavasta festariseurasta! Meillä oli niin mukavaa, että toivottavasti ensi vuonna pääsemme samalla porukalla taas matkaan.

Neulefestarit eivät pettäneet tälläkään kertaa. Nautin suunnattomasti tunnelmasta, ihanista langoista ja lukuisten neuleystävien tapaamisesta ja tietysti neulomisestakin. Yksi yhteiskuva oli pakko ottaa, kun meitä "vanhoja" bloggaajia oli koolla peräti 4. 

 Me kaikki olemme aloittaneet bloggamisen vuosina 2005-2007 ja bloggaamme yhä. Ekaa kertaa olimme kaikki samaan aikaan paikalla. Terkkuja teille ihanille!

Tässä festareilta muutamia lankakuvia ihailtavaksi. Uusia tuttavuuksiakin sieltä löytyi, kuten nämä Ruskanlehden upeanväriset vyyhdit. Pari tuli ostettua ihanan iloiselta ja osaavalta värjäri-Terhiltä. Vilkutus sinne!

Todella uusi tuttavuus kaikille oli Aara, nämäkin suomalaisia ihania käsinvärjättyjä lankoja, jotka olivat käsittääkseni ekaa kertaa saatavina festareilla. Lähes kaikki Aarat myytiinkin siellä loppuun, mutta Ilo-lankakaupasta voit sitä tilata, kunhan innokkaat värjärit Jonna ja Laura ennättävät sitä lisää värjätä. Minä ostin yhden vyyhdin sukkalankaa kokeeksi. Tästä samasta Ilon kojusta nappasin mukaani myös toisen melko uuden langan, Ankin värjäämän Ullriken.

Pom Pomin koju on aina yhtä suosittu, mutta tällä kertaa sieltä ei tarttunut mitään matkaan. Näitä Donegaleja hypistelin kyllä tälläkin kertaa sen verran, että taidanpa alkaa niistä puseroa suunnittelemaan...

Stephen & Penelope -kojun iloiset naiset sattuivat yöpymään kanssamme samassa hotellissa, ja heidät tapasimme jo perjantaina aamiaisella. Naiset panivat merkille meidän Villapesusiskot-huivimme ja kehuivat niitä kilvan. Kävimme heitä sitten kojulla muutamaan kertaankin tervehtimässä, ja yksi vyyhti näistä ihanuuksista päätyi minulle pitkän harkinnan jälkeen. Valinta oli vaikeaa, koska kaikki olivat niin kauniita.

Sitten vielä kuva Koukuttamon upeista lankalaareista, joista mukaani lähti puserolangat. Tämä merkki on minulle tuttu ennestään, samoin Koukuttamon mukavat naiset, vilkutus teillekin!

Tässä muutama fiilistelykuva festarialueelta eli tunnelmalliselta Toivolan Vanhalta Pihalta. Väkeä oli liikkeellä paljon.

Joka paikassa istui ihmisiä neulomassa, joku neuloi jopa kävellessäänkin! 

Loppuun vielä kuva minun ostoksistani. Ne langoista, joita en aiempien kuvien yhteydessä maininnut, on ostettu Titityystä.

Tuossa on kahdet huivilangat, yhdet puserolangat ja VAIN 5 ennalta korvamerkitsemätöntä sukkalankavyyhtiä. Kuvasta puuttuu vielä kotimaiset polvipituiset HellMa-sukkaplokit, jotka ostin Neulovillasta.

Monta neuleystävää tosiaankin tapasin festareilla, mutta monta siellä käynyttä jäi tapaamattakin. Jospa sitten ensi vuonna! 

Olitko sinä festareilla tänä vuonna ja aiotko mennä ensi vuonnakin?

Näissä tunnelmissa tällä kertaa oli

Hepsi

Sock Madness, 6. kierros

Tältä kierrokselta pääsi jatkoon enää yksi per joukkue ja meidän joukkueessa se en ollut minä. Päätin silti neuloa sukat valmiiksi saman tien.

Ohje: Swirlagon Socks by Kirsten Hall,

Sock Madness 2019, 6. kierros
Lanka: Gjestal Silja Sock, väri 332 sininen ja
Anttila Corallo, väri 17 vaaleansininen

Puikot: ChiaoGoo Red Lace pyöröt 2½

Koko: M, 40-41
Menekki: 130 g
Kantapäästä aloitettu, pala kerrallaan
Ravelryssa

 

 Nämä sukat on siis neulottu palasista vähän niinkuin tilkkutyötekniikalla. Kantapäästä aloitettiin ja siitä sitten jatkettiin aina pala kerrallaan ensin varpaisiin ja lopuksi neulottiin varret. Näinkin oudolla tavalla saa sukat aikaiseksi!

Silmukoita piti luoda apulangalle aina, kun uuden palan aloitti. Osa silmukoista oli jo valmiina viimeksi neulotussa palassa ja osa luotuna edellisissä paloissa. Ei mitenkään vaikeata, mutta aika näpräämistä. 

Ohje oli taidolla tehty, kaikesta selvisi, kun vain sitä seurasi tarkasti. Kantapääpalat ovat viisikulmioita ja loput kuusikulmioita, mutta niitä oli kahdenlaisia ja ne piti sijoittaa oikeisiin paikkoihin.

Langaksi valitsin varastoistani ikivanhaa Siljaa, joka on vain vähän ohuempaa kuin Nalle. Minulla oli sitä 2 kerää eli 100 g, ja luulin sen riittävän. Toisin kävi. Yritin etsiä niistä samoista varastoista suunnilleen samanväristä Nallea, mutta eipä löytynyt. Niinpä päätin neuloa varrensuut vaaleansinisellä Corallolla, vanhaa sekin. Kuten kuvista huomaa, piti vaaleansinistä käyttää lopulta vähän enemmänkin. 

 

 Sukista tuli ihan mukavat, vähän isot minulle, mutta kyllä näitä kotisukkina voi pitää ellei nyt joku muu näitä kovasti halua. Olen neulonut aiemmin samalta suunnittelijalta kolmetkin sukat, nämä, nämä ja nämä. Jos jaksoit linkit kurkata, niin huomasit varmaan etteivät nekään mallit ihan perinteisiä olleet. 

Nyt vähäksi aikaa riittää kuitenkin erikoisten sukkien neulominen. Yhden huivin olen juuri saanut valmiiksi ja toinen, Villapesusiskot, on aloitettu. Sen haluaisin myös saada valmiiksi ennen tämän kesän Neulefestareita, koska siellä on tarkoitus ottaa huiveista "kaverikuva" ja siihen kuvaan haluan huiveineni mukaan minäkin. Haluatko sinä?

Nyt toivotan sinulle

OIKEIN MUKAVAA JUHANNUSTA

 

ja jatkan huivin neulomista.

terveisin

Hepsi

Sock Madness, 5. kierros

Viidennen kierroksen sukat olivat jälleen kirjoneuletta eli ihan tuttua ja helppoa, mutta löytyi ohjeesta kuitenkin muutamia erikoisuuksiakin.

Ohje: Kanjer by Heatherly Walker,

Sock Madness 2019, 5. kierros
Lanka: Froehlich Wolle Special Blauband, väri 437 ja
Austermann Step Classic, väri 1001 valkoinen

Puikot: ChiaoGoo Red Lace pyöröt 2,25 ja 2,75

Koko: M, 39-40, 72 s
Menekki: 108 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan
Ravelryssa

 

Silmukat luotiin minulle ennestään tuntemattomalla tavalla, 2 colour Channel Island Cast on -menetelmällä, jolloin varrensuusta tulee hieman tukevampi. Joustimet piti myös neuloa käänteisillä väreillä.

 

 Sitten alkoikin kirjoneule, jota jatkui kärkeen asti. Suunnittelija on saanut näihin sukkiin innoituksen hollantilaisista Stroopwafel-kekseistä eli siirappivohveleista. En ole kyseisiä herkkuja maistanut, mutta hyviä varmasti ovat. Joka kolmas kerros neulottiin vain tuolla pohjavärillä lukuunottamatta etuosan kuviota. Jotkut neulojat kikkailivat kahdella kerällä, mutta minä kuljetin noillakin kerroksilla valkoista lankaa mukana. Jalkaterässä sitten homma vähän helpottui, kun ne kerrokset sai neuloa ilman toista lankaa.

Kantapäät ovat jälkijättöiset, eli  kantapään kohtaan neulottiin ensin vain merkkilanka ja kantapäät tehtiin vasta, kun sukat olivat muuten valmiit. Kätevä ja ennestään jo tuttu tapa.

Ohjeessa suositeltiin käyttämään "tikapuu-tekniikkaa" pitkien lankajuoksujen sitomiseen. Ensin ajattelin, että sitä en tee, koska en ollut tuota tapaa aiemmin kunnolla opetellut. Sitten kuitenkin vähän kuin itsestään otinkin sen käyttöön toisessa sukassa kiemuran kohdalla. Tapa tuntuikin helpolta ja kirjoneuleesta tuli tosiaan siistimpi niin. Varmasti tulen sitä jatkossakin käyttämään, jos neulon sellaista kirjoneuletta, missä on suurempia yksivärisiä alueita.

Sukista tuli oikein kivat ja lämpöiset ja minulle sopivat. Tältä kierrokselta pääsin vielä jatkoon juuri viidentenä eli viimeisenä joukkueestamme. 

 

Tuon tummemman langan väri yllätti minut. Pidin sitä ensin siniharmaana, mutta sukkia neuloessani se alkoikin näyttää vihertävältä. Kaunis väri joka tapauksessa! Lanka on minulle uusi tuttavuus, se on sveitsiläistä ja todellakin Sveitsistä saatu. Sain nimittäin mukavan paketin sieltä äitienpäivälahjaksi kuopukselta ja tyttöystävältään. Nämä kerät paketista paljastui, ja nyt nuo tummemmat kerät on  jo melkein neulottu. Ihan hyväntuntuista lankaa!

Kerissä oli hauskasti mukana myös vähän ohuempaa lankaa. Sillä voisi vaikka ommella napit neuleeseen tai käyttää sitä vaikka vahvikkeena kantapäissä. 

Seuraavan kierroksen sukatkin on jo neulottu, niistä juttua ja  kuvia sitten seuraavalla kerralla. 

 

Lauantaina oli jälleen kansainvälinen KiP- eli Knit in Public -päivä. Pitkästä aikaa minäkin osallistuin tuohon tapahtumaan, kun Lankakaapin Jana järjesti neulojaiset kauniilla paikalla eli Kotkan Langinkoskella Keisarillisen Kalastusmajan naapurissa, Dagmar-kahvilan terassilla. Ja mikäs oli neuloessa mukavalla porukalla helteisessä kesäsäässä mutta onneksi varjoisalla paikalla. Kiitos kaikille mukana olleille virkistävästä seurasta!

Osallistuitko sinä lauantaina KiP-tapahtumaan jossain päin Suomea tai ihan vaikka muilla mailla vierahilla? 😉

Mukavaa kesäkuun toista viikkoa sinulle!

toivottelee

Hepsi