Tour de Sock, Kolmas etappi, Tyrell

Mies risti nämä kyllä Jamaika-sukiksi, kun väreistä tulee ihan mieleen Jamaikan lippu.

 Malli: Diamondback Socks by Kirsten Hall, Ravelryssa
Lanka: Wollmeise Sockenwolle 80/20 Twin,
väri "Iris Sibirica WD", 466 m/150g,
80% villa, 20% nylon
Puikot: pyöröt nro 2½
Koko: S ohjeessa, lopputulos 39
Menekki: 97 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin, 62 s
 Kärjen silmukoinnin tein taas neulomalla

 

Tässä etapissa oli haastetta kerrakseen. Ohje oli 16-sivuinen ja sisälsi hurjan määrän erilaisia ihmeelliseltä tuntuvia kirjainlyhenteitä, kaavioita, kuvia, sanallisia ja kuvallisia ohjeita sekä videolinkkejä. Ensin ajattelin ja sanoin ääneenkin, että huh, osaankohan minä. Mies ihmetteli sanoen, että olisiko se edes mahdollista etten osaisi. Onneksi ohjeessa mainittiin myös varjosilmukat (shadow wraps), joita käytän aina sukan kantapäissä. Jotakin tuttua siis sentään.

 Ryhdyin sitten vaan neulomaan sitkeästi ohjetta seuraten tiistaina melko pian ohjeen julkaisun jälkeen. Yleensä seuraan aina mieluummin kaaviota, jos sellainen vain löytyy, kuin kirjoitettua ohjetta. Tällä kertaa se kirjoitettu sopi minulle kuitenkin paremmin. Ohje oli mielestäni hyvä ja tarkka. Kun eteen tuli outo kirjainlyhenne, katsoin sen selityksen ja jatkoin. Ei se vaikeata ollutkaan, eli osasin. Kyllä mies tietää!

 

Ensimmäinen sukka valmistui keskiviikkoiltana, ja heti loin myös silmukat toiseen. Sitten tuli muu elämä vastaan, leipomista ja asioiden hoitamista, enkä ehtinyt torstaina neuloa kuin ehkä pari timanttia. Juhannusaattokin meni melkein kokonaan muissa touhuissa, mutta illalla myöhään rannasta tultuani otin taas neuleen käteeni. Jatkoin sitten juhannuspäivänä. Välissä minulla kävi vieraskin, ja vietimme pari tuntia kuistilla kahvitellen ja maailmaa parantaen. Vilkutukset Jaanalle! Toinen sukka valmistui lopulta illalla ennen kymmentä.  Sain siis kuvat otettua vielä valoisaan aikaan. Eläköön Suomen yötön yö!

Joitakin kohtia olisin tehnyt toisin, jos kyseessä ei olisi ollut kisasukka. Nyt noihin timanttien kulmiin jäi vähän reikiä ja löysiä silmukoita. Täysin tyytyväinen en siis ole. Mutta valmista tuli, ja sukat ovat kyllä varsin hauskat. Langan värit menevät mukavasti. Esikko nämä sukat jo varasi itselleen, kun näki kuvan. 

Tämä etappi oli siis toistaiseksi haastavin. Sehän tämän kisan tarkoitus mielestäni onkin. Tuskin ilman kisaa olisin näitä sukkia neulonut, vaan ohittanut ohjeen liian hankalana. Uusia asioita opin, esim. takaperin neulomisen. Sillä lailla työ tuntui sujuvan joissain kohtaa nopeammin. Toinen uusi asia oli silmukan lisääminen symmetrisesti, kun neuloo saman silmukan sekä etu- että takareunasta. Nimenomaan sen tavan, missä neulotaan ensin takareunasta ja sitten etureunasta.

Nyt taas ennättää neuloa jotakin helpompaa ennen seuraavaa ohjetta, joka julkaistaan kai joskus lauantain puolella. Silloin olemmekin Pitsisukan kanssa tulossa Jyväskylästä Jojin kurssilta. Kivaa siis tiedossa loppuviikolla. Sitä odotellessa!

Mukavaa kesäkuun loppua sinulle!

Toivottelee

Hepsi