Lämpötilapeittoni mun, viimeinkin

Viime vuosi alkoi neulerintamalla hyvin innokkaissa merkeissä. Jos vielä muistatte, niin aloitin silloin koko vuoden kestävän neuleprojektin, lämpötilapeiton. Jos joku on miettinyt, miten sen kävi, voin ilokseni kertoa, että kyllä - se on valmis! 

Malli: Siksakkia omasta päästä, innostus Facebook-ryhmästä
Langat: Kaikenlaisia jämiä, puhdasta villaa tai villasekoitetta
Puikot: HiyaHiya metallipyöröt 4
Koko: noin 120  x 190 cm, 267 silmukkaa
Menekki: noin 2 kg
Lankatietoja ym. Ravelryssa

Kuvassa suunta on alhaalta tammikuusta ylös marraskuun loppuun. Ihan koko vuotta en siis voinut neuloa, jottei peitosta olisi tullut minun makuuni liian pitkä. Joulukuu siis jäi pois, valitettavasti.

 Kun suunnittelin tätä peittoa, halusin malliksi jonkun mahdollisimman yksinkertaisen, jota on helppo päivittäin neuloa. Ehdottomasti siis ainaoikeaa, ja siksak-kuviolla sai elävyyttä pintaan. Aluksi neuloin joka päivä kaksi kerrosta, mikä olikin vähimmäismäärä, koska halusin värinvaihdon vain toiseen reunaan. Langanpäät päättelin aina heti, onneksi.

Kun jossain vaiheessa mittailin keskeneräistä peittoa ja laskeskelin, hoksasin, että vähän täytyy kerroksia vähentää. Niinpä aloin välillä neuloa vain kerroksen päivässä, mikä onnistui silloin, kun lämpötila oli peräkkäisinä päivinä suunnilleen sama. Jos olisin tuon huomannut heti alussa, olisin saanut neuloa vielä joulukuussakin.

Yhtään uutta lankaa en tähän projektiin ostanut, vaan sain käytettyä vanhoja, oikein iänkaikkisenkin vanhoja jämiä. Kaikki langat eivät suinkaan olleet samanpaksuisia, joka vähän näkyy reunoissa. Välillä muistin muutamia silmukoita kaventaakin ja taas lisätä seuraavan langan kohdalla, mutta en aina. 

Peittoa oli kaiken aikaa mukava neuloa, ja valmiista peitosta tuli lämmin. Samalla tuli seurattua lämpötilojakin ihan eri tavalla. Minun asteikossani tuo keltainen tai oranssinkeltainen tarkoittaa yli 30 asteen lämpöä ja punainenkin yli 26°. Lämmintä siis oli! Kylmin asteluku meillä oli viime vuonna -21°, sen neuloin kaksinkertaisella turkoosi-valkoisella langalla. Tuo ajankohta sattui helmi-maaliskuun vaihteeseen.

Niin hauskaa peiton neulominen oli, että uusi on jo aloitettu, erilaisella mallineuleella ja hieman eri värityksellä, mutta edelleen jämälangoista. Niitä nimittäin riittää. Nyt olen myös sillä lailla viisaampi, että luultavasti saan päätellä peittoni vasta vuoden viimeisenä päivänä. Ja tällä kertaa olen laatinut suunnitelmistani ja neulomisestani exel-taulukot, minä kun niin rakastan niitä taulukoita, kuten kaikki minut paremmin tuntevat tietävät. Tiedossa siis on tarkempia tilastoja vuoden päästä uuden peiton yhteydessä. Siihen asti lämmitellään tämän peiton alla!

 

Mukavaa alkanutta, talvista viikkoa sinulle!

Toivottelee

Hepsi