Eipä sitä näköjään enää osaa olla vain yhden työn varassa... Aloitin nimittäin tänään taas yhtä huivia, vaaleanpunaisesta Novitan Tennesseestä. Mallin bongasin Minnieltä. Malli on tosi helppo, ei todella yhtään nurjaa silmukkaa, ja varmaan monelle tuttu. Neulon vitosen puikoilla, ja huivista tuntuu tulevan juuri niin kevyt ja ilmava kuin ajattelinkin.
Esikkotyttäreni on tänään käynyt lankaostoksilla minun nimiini. Kännykät sauhusivat, kun hän minulle selitti, mitä lankoja oli tarjolla. Tuskin maltan odottaa lauantaihin, jolloin näen ne ihanuudet!
Suunnitelmissa on myös neuloa itselleni jonkunlainen jakku/villatakki. Sopivaa mallia vain olen etsiskellyt. Yksi on jo vahvassa harkinnassa , tämä joka on tekeillä Sukkaa pukkaa ja muutakin -blogissa. Lankoja en ole siihen kuitenkaan vielä hommannut, kun en oo varma haluanko kesäksi neuloa villaista vaiko kevyempää. Ja pitäisikö tuo toppi kuitenkin tikuttaa ensin valmiiksi?
Miksiköhän on aina niin paljon hauskempaa aloittaa uutta kuin jatkaa vanhaa?
Kiitos teille, jotka olette jo kirjoittaneet Ystäväni-kirjaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Lämmin kiitos kommentistasi! =)