Taimitarhan Pääsiäissukat

Innostuin Ystävänpäiväsukista sen verran, että halusin ehdottomasti osallistua myös Pääsiäissukkien neulomiseen. Sukat valmistuivat ihan ajallaan, mutta vasta nyt ennätän ne täällä blogissa esitellä.

Malli: Taimitarhan Pääsiäissukat, Niina Laitinen, Ravelryssa
Lanka: Gjestal Janne, väri 462 v.vihr.,

100 m/ 50 g, 85% villa, 15% nylon ja 

Novita 7 Veljestä, värit 278 oranssi, 37 army green ja t.vihreä,

300 m/150g, 75% villa, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 3 ja 3½
Koko: 38-39
Menekki: 126 g
Varresta varpaisiin ohjeen mukaan, 50 s

Tämähän oli jälleen KAL, knit along eli yhteisneulontaprojekti, jossa aina päivittäin julkaistiin yksi osa ohjetta, ensimmäinen palmusunnuntaina ja viimeinen pääsiäissunnuntaina. Viikolla jäin vähän jälkeen töiden takia, mutta sitten pääsiäislomalla oli aikaa neuloa ja ottaa toiset kiinni.

Värimaailma valikoitui varastolankojen mukaan, ja pääväriksi päätin valita kauan sitten ostamani vaaleanvihreät Jannet. Se sitten paljolti määrittikin nuo muut sävyt.

Aina aamuisin oli ihana kurkistaa, millaisen kuvion Niina oli seuraavaksi kehittänyt, enkä kertaakaan pettynyt. Herttaisia tipuja, kukkia, lampaita ja jopa pupuja, juuri pääsiäiseen sopivia. Neuloin kerrokset ihan ohjeen mukaan, jopa kantapään, ja sukista tuli minulle juuri ja juuri sopivat. Luultavasti kuitenkin annan ne jollekin toiselle lahjaksi, koska en taida osata pitää noin paksuja sukkia muuten kuin kotisukkina. Puikkovalintaani näin jälkeenpäin vähän ihmettelen. Jos olisin valinnut puoli numeroa paksummat puikot, kuten usein kirjoneuleessa teen, olisi sukista tullut vähän reilummat.

Tämä oli jälleen kerrassaan mukava projekti, ja suosittelen Niinan ohjeita lämpimästi. Syksyllä on Niinalta tulossa oma ensimmäinen neulekirjakin!

Pääsiäisen jälkeisen viikonlopun vietin Pietarissa iloisen kuoromme ja paikallisen Suomi-Venäjä -seuran kanssa. Ihana viikonloppu täynnä laulua, naurua, oopperaa, kauniita rakennuksia ja nähtävyyksiä! Tässä vain pieni pilkahdus kaikesta siitä, mitä näimme ja koimme.

Näillä matkoilla parasta on se, kun konsertin lisäksi laulaa luikautetaan missä vaan ja milloin vaan. Se on sitä laulamisen riemua!

Vappukin oli ja meni, aika mukavasti menikin. Minä nimittäin sain kaikki lapseni luokseni vahvistettuna vävykokelailla. Kuopus lensi viikoksi koti-Suomeen lomalle Alppimaasta, ja tietysti kaikki sisaruksetkin halusivat hänet tavata. Nyt Kuopus on jo lentänyt takaisin ja näemme seuraavan kerran ehkä vasta joskus ensi vuonna. Onneksi nykyään yhteydenpito on helppoa, vaikka välimatka olisi pitkäkin.

Näissä mietteissä toivottelen aurinkoista viikonloppua!

Hepsi