Tour-de-Sock kolmas etappi, Ford

Sukkakisan kolmas ohje julkaistiin elokuun ensimmäisenä päivänä, keskellä Tattoo-viikkoa ja 37v-hääpäivänämme. Aloitin kyllä sukat silloin, mutta ne valmistuivat vasta Sveitsissä 9. elokuuta.

 Malli: Bicycle Race, Heidi Nick
Lanka: iKKe Glitter Sock
väri Retriittispesiaalilanka 2016, 400 m/100g,
75% merino, 20% nylon, 5% stellina
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: M, 39-40
Menekki: 74 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin, 68 s
Kärjet silmukoitu neulomalla
Lisätietoa Ravelryssa

 

 Alunperin olin kaavaillut tätä iKKen spesiaalilankaa huiviksi, minulla olisi ollut sille sopivanvärinen vyyhtikin kaveriksi. Jotenkin se nyt kuitenkin selvästi halusi juuri näiksi sukiksi. Langassa on hippunen kimalletta, joten hyvinhän se sopii yhteen helmien kanssa.

Tätä sukkaparia on neulottu kodin lisäksi autossa matkalla lentokentälle, junassa matkalla Zürichistä Arosaan ja kuopuksen kotona Arosassa. Raportointikuvat on otettu siellä iltahämärissä. Lentokoneeseen en uskaltanut näitä ottaa, koska neuloin metallipyöröillä. Huvittavaa oli se, että koneessa minulla oli matkaneuleena Unimaa-huivi, ja vasta Arosassa huomasin, että olin unohtanut huivipussiin myös yhdet metallipyöröt, eikä niistä mitään sanottu turvatarkastuksessa. Ainakin tällä kertaa läpi siis menivät.

Tykkäsin tästä mallista, samoin kuin Heidi Nickin tavasta kirjoittaa ohje. Hän käyttää värikoodeja kaavioissa, ja jotenkin ne sopivat minulle. Kantapää on näissä sukissa taas se mukava, jossa ei tarvitse poimia silmukoita.

Kaiken kaikkiaan sukista tuli oikein mieluisat, ja pitäisin nämä mielelläni itsekin, taitavat kuitenkin mennä lahjaksi. Kuka tietää!

Lopuksi taas tuttuun tyyliin kuvakoosteita ihan jostakin muusta eli mahtavalta Sveitsin matkalta. 

Lensimme Zürichiin ja sieltä jatkoimme junalla Churin kautta kohteeseemme Arosaan. Vasemmanpuoleinen kuva on otettu kuopuksen kodin pihalta.

Perjantai oli sumuinen päivä, ja Alpit pysyttelivät piilossa, mutta se ei meitä haitannut.

Muina päivinä paistoi aurinko, ja kävimme mm. uutukaisessa karhupuistossa katsomassa Napa-karhua ja ihailemassa maisemia Weisshornin (2653 m) huipulta.

Yhtenä päivänä kävimme myös toisessa kantonissa, Toggenburgissa. Siellä oli aikaa vähän neuloakin pientä gondolihissi Seilbahn Selunia odotellessa. Vuorille oli menossa paljon väkeä, koska sää oli niin kaunis. Vähän kyllä hirvitti, tämä kuva antaa enemmän osviittaa hissimatkasta.

Viimeisenä päivänä pyörähdimme viehättävässä Churin kaupungissa matkalla lentokentälle. Mahtava matka, kyllä kannatti!

Nyt jatkan Unimaa-huivin hidasta päättelykerrosta ja valmistaudun henkisesti huomiseen siivousurakkaan, tulevan Suomi-Ruotsi yu-maaottelun seuraamiseen ja lauantaina julkaistavaan, viimeiseen sukkaohjeeseen. 

 

Mukavaa loppuviikkoa Sinulle!

Toivottelee

Hepsi