Hohtokeilausta

Olin illalla hohtokeilaamassa Oriflame-ystävien kanssa. Se oli hauskaa!!! Keilaamista en ole aiemmin kokeillut muuten kuin joskus kouluaikoina kerran tai pari. Näinköhän sitä nyt hurahtaa tuohonkin vielä... Opettajat ovat menossa nyt lähiaikoina myös radalle. Siinä olisi hyvä mahdollisuus kokeilla hommaa uudestaan.

Huomenna on ohjelmassa SM-liigaa Hesassa ja sunnuntaina teatteria niin ikään Hesassa. Välillä kyllä käydään kotona nukkumassa. Lätkäreissu on pojan joukkueen järkkäämä ja teatteri taas opettajien. Eilen olin oman koulun kanssa myös teatterissa. Eli kovasti sattuu menoja nyt tähän aikaan. Onneksi pääsiäisenä ei ole mitään erityistä tiedossa. Silloin vain rauhassa neulon ja nautin. Mutta nyt vielä pitää yhdet pyykit laittaa kuivumaan ja sitten unten maille. Vai vieläkö pitäisi vähän mallitilkkua neuloa...

Muuten, tytöllä oli tänään röyhelöhuivi kaulassa pianotunnilla... YES!

Vielä tästä

Pitää vielä laittaa yksi kuva siitä epäonnistuneesta huivista. Tuo mallineule on niin kaunista, että jossain vaiheessa on pakko tehdä siitä ihan kunnollinen huivi.

Elämä jatkuu

Kaikesta huolimatta, elämä jatkuu. Kiitos kaikille osaa ottaneille! Onnelliset muistot todella lohduttavat, mutta varmaan vielä kauan, kauan Lotta tulee mieleen useamman kerran päivässä...

Käsitöitä olen silti tehnyt vaikken eilen blogiani päivittänytkään. Eilen kirjoitin ensin pari pöytäkirjaa siitä tiistain kokouksesta. Sitten Idolsia katsoessa virkkasin sen röyhelöhuivin Modan kevät-lehdestä.



Lapsia nauratti koko huivi vallan kovasti. Minusta siitä tuli ihan hauska ja ihanan pehmeä. Saa nähdä, kenen käyttöön se päätyy, mutta helppo ja nopea se oli tehdä. Lanka on siis Novita Palmaa. Käytin koukkua numero 7, koska ohjeen mukaista numeroa 8 ei ollut.  Tein myös aloitusketjuun 10 ketjusilmukkaa enemmän kuin ohjeessa. Kuvassa huivi on tyttäreni kaulassa vähän hassusti yöpuvun päällä, mutta kun heti piti saada kuva otettua.
Huivi oli mukava yhden illan välityö.

Im memoriam Lotta

Surullisena ilmoitan, ettei meillä ole enää koiraa. Eläinlääkärisetä kävi tänään kotona päästämässä rakkaan lemmikkimme koirien taivaaseen. Ihana Lottamme oli ilonamme 11½ vuotta ja oli jo sairas ja väsynyt.
Kiitos Lotalle näistä ilon ja onnen vuosista ja lepää rauhassa!

Pientä päivitystä ja lankaostoja!

Lisäsin tuonne linkkeihin sellaisen linkin, josta pääsee katsomaan enemmänkin töissä teettämiäni askarteluja ja käsitöitä. Kokeilin blogintekoa nimittäin tuolla Suntuubilla ensin. Se tuntuu kuitenkin hankalammalta kuin tämä vuodatus, mutta silti pidän sitä nyt tuollaisena kuvagalleriana. Mitään tarinoita siellä ei ole. Kuvia lisään silloin, kun tulee teetettyä jotain uutta.

Eilen kävi Prismassa lankaostoksilla. Tälläisiä lankoja matkaan tarttui:



Yllätys, yllätys, etten ostanut yhtään vaaleanpunaista, vaikka sellaisiakin kyllä hypistelin.
Oliviat oli tarjouksessa , 2e kerä (kuten voi arvata kerien sotkuisuudesta), muut normaalihintaisia. Palmasta aion virkata lenkkihuivin, Malibusta mielin itselleni jonkunlaista toppia, Oliviasta en tiedä mitä. Ja jo kotiin tullessa harmitti, kun en ostanut tuota Oliviaa myös valkoista tai luonnonvalkoista. Muita värejä siellä ei ollutkaan. Nyt vain pitäisi löytää mieluisia malleja... Siinäpä sitä puuhaa. Ja kun vain mielellään tekisi eikä selailisi lehtiä. Joten ehdotuksia otetaan vastaan!!!

Harmittavasti illalla on yksi kokous, johon on pakko mennä. Sitten vasta käsitöihin ja kotitöihin...

Tulikos siitä jotain?

Eli tämä kertomus on siitä, miten hullua himoneuloja saattaa tehdä, kun pitää vain neuloa vaikkei edes ole tarpeeksi lankaa, ei oikeaa lankaa, eikä ties mitä...

Mutta eilinen päivä meni siis siellä L:rannassa Klaviatuuri-pianotapahtumassa.
Päivä oli tosi pitkä. Lähdimme kotoa ennen seitsemää ja palasimme varttia yli yhdeksän illalla.Mutta kyllä kannatti! Tyttäreni soitti upeasti ja pääsi myös illan päätöskonserttiin. Tyttären kummitäti oli myös kuuntelemassa ja tarjosi meille herkullisen ruuan. Kiitos vain EIJALLE!

Ja tulihan päivän aikana myös neulottua...  Otin mukaan vanhoja lankoja, Chalie Angorettea, Kitten Mohairia ja jotain ihme Geishaa. Niistä oli aikomuksena tehdä se Feather and Fan Scarf-huivi.
Ja teinhän minä! Kävi vain niin, että ilman lankojen punnitusta ei oikein onnistunut arviointi ja huivista tuli vallan hassu. Aloitin tummanruskealla Charliella, josta olen joskus vuonna yks ja kaks tehnyt villatakin itselleni, sitten jatkoin kaksinkertaisella Kittenillä, vaaleanpunaista ja beigeä, niin pitkään kuin niitä riitti. Edit: Geisha ei väriltään sopinutkaan ensinkään yhteen noiden toisten kanssa. Sitten olisi pitänyt tietty neuloa vielä saman verran sillä ruskealla kuin alussakin. Mutta, mutta... Lanka loppui ennenkuin huivi! Sain sen kuitenkin valmiiksi juuri ennen bussin pysähtymistä. Ja tytär sanoi, että kyllä hän sitä voi pitää. Niinpä tässä sitten pianistityttäreni poseeraa uudessa huivissaan aamulla ennen kouluun lähtöä.


Se siitä yrityksestä. Pörröistä lankaa on lähes mahdotonta purkaa, joten pitäköön niin kauan kuin miellyttää. Mutta tuolla mallilla teen kyllä joskus ihan kunnollisenkin huivin. Oli se niin helppoa ja kaunista kuitenkin. Puikot oli muuten numeroa 6½ ja kuviota tein vain yhden mallikerran.

Myöhäisiltaa!

Tänään sain ekan Huopas-lapasen peukaloa vaille valmiiksi. Aikaa on mennyt mallien selaamiseen, kun tarvitsisin huomiseksi bussiin ja muutenkin odotteluajalle jonkun kätevän matkatyön. Ei oikein oo löytynyt.
Ehkä  aloitan Nukkumatin unisukkia tai Feather and Fan Scarf-huivia, jonka mallin bongasin joskus Langankierre-blogista, mutta en löytänyt sitä sieltä enää. Onneksi kopsasin sen silloin koneelle. Kohtahan se on päätettävä, kun täytyy pakata langat ja puikot matkaan. Olisi kiva neuloa joku pusero ihan itselleni, mutta malli odottaa jossain löytäjäänsä.
Nyt täytyy mennä unten maille, sillä aamulla on oltava linja-autossa jo klo 7.10 ja kesäaikakin alkaa...

Viimeisteltyä...

vaan ei viimeisen päälle onnistunutta. Valmiit ovat lapaset, mutta kovasti on epötasaista tuo mun kirjoneuleeni, vaikka onhan näitä tullut tehtyä. Höyrytinkin ne, muttei se kovasti auttanut. Toivottavasti käytössä pinta tasoittuu. Lapasten omistaja lähti tänään ripari-viikonloppuleirille ja olisi mielellään ottanut nämä jo sinne mukaan. Vaan kun valmistuivat vasta myöhemmin.



Lanka siis seiskaveikkaa, puikot numero 3½. Joustimessa 40 s., sitten lisäsin 2 s. joka puikolla eli yht. 48 s. Peukalossa 22 s, hassu luku, mutta tuntui sopivalta.

Nyt pesulle ja nukkumaan. Neljältä tulisi telkusta Anaheim-Dallas peli ja minä olen niin lätkässä lätkään, että vakavasti harkitsen heräämistä jo siihen aikaan... Saas nähdä jaksanko.  Saisihan siinä taas samalla neuloa, ilmeisesti niitä Huopas-vanttuita.
Hyvää yötä kaikille ja mukavaa kun kurkistelette tännekin!

Taas jo perjantai!

Nopeasti nää viikot kuluu, ihan siivillä.
Tänään ne kuopuksen lapaset valmistuu ja MITÄS SITTEN? Huopas-lapaset on kesken, niitä on mukava neuloa kotona. Mutta sunnuntaina olen lähdössä kakkostyttären kanssa koko päiväksi pianokatselmukseen L:rantaan. Bussilla mennään ja jotain neulottavaa täytyy keksiä mukaan. Täytyy penkoa lankavarastoa...
Esikoinen on pyytänyt samanlaista läppäpipoa kuin siskollaan, mutta sitä en taida viitsiä vielä aloittaa.
Jos vaikka taas jotain huivia...

Muiden käsistä...

Niinkuin tuossa esittelytekstissä sanotaan, laitan tänne joskus myös sellaisia juttuja, mitä en itse ole tehnyt. Esim. noita koulussa teettämiäni askarteluja, piirustuksia ja käsitöitä.
Noiden edellisessä postauksessa olevien heppojen kaava on muuten Askartelulehdestä jostakin numerosta joltakin vuodelta.Tässä on samantyyliset jellonat niin ikään Askartelulehden kaavoilla.


Jä näin tulee kauniisti käytettyä ekaluokkalaisten pitkät hiirenhännät.



Hiirenhäntä on ommeltu kiinni helmilangalla jälki- eli tikkipistoin.

Nämä tällä kertaa, kun ei muita kuvia ole.
Nyt täytyy kuskata lasta ja jumppakin olisi sen jälkeen.
Sitten vasta neuleen pariin Idolseja katsellen, Yes!