Kymijoen rannalla

Osallistuin kesällä Jyväskylän Neulefestareilla myös etkoille, joissa kanadalainen Julie Asselin kertoi langoistaan. Hän myös esitteli uuden lankansa, johon hän oli värjännyt varta vasten värejä meille suomalaisille. Sellaisia kuin Kerava, Kymi, Lapland, Northern Lights, Berry Tarts, Keep me ja Geodi. Joko arvaatte, mikä väri kolahti minuun?

 Malli: Unimaa, Heidi Alander/Sadelma Knits

Lanka: Julie Asselin Leizu Fingering Simple, väri Kymi
90% merino, 10% silkki, 434 m/115 g
Puikot: pyöröt nro 4
Koko: 155 x 38 cm Menekki: 110 g
Lisää kuvia ym. Ravelryssa

 

 Varmaan ainakin osa teistä arvasi oikein, että Kymihän se väri oli, jota oli kertakaikkiaan pakko ostaa. Olenhan kasvanut ihan lähellä yhtä Kymijoen haaraa, Huumanhaaraa, ja sen ranta oli minulle kovin tärkeä nuoruusvuosinani. Kymiläinen en kuitenkaan ole koskaan ollut, vaan synnyin Karhulan kauppalaan, joka yhdessä Kymin kanssa pakkoliitettiin Kotkaan v. 1977 alusta. Jos historia kiinnostaa, niin tästä voit lukea Karhulasta ja tästä uudenvuoden pakkoliitosjuhlista, joissa minäkin olin mukana ilotulistusta seuraamassa. Ja jos vielä lisää tietoa huumorimielessä haluat kotkalaisuudesta, niin sitä löydät täältä. Sen mukaan minäkin loppujen lopuksi olen kymiläinen tupensyöjä. 😉

 

Oli itsestään selvää, että tästä Kymi-langasta haluan neuloa huivin. Malli olikin yhtä helppo päättää, sillä Heidi suunnitteli Unimaa-ohjeen juuri tälle langalle. Täydellinen ohje, Nurmilinnun sisko, sama pitsikuvio, mutta tämä huivi on symmetrinen kapea puolikuu. Juuri sellainen, josta minä tykkään. Yhden muokkauksen tein, neuloin reunan pitsin sileänä neuleena enkä ainaoikeana, kuten ohjeessa. Tykkään siitä enemmän tällaisena.

 

 Lanka on aivan ihanaa, niin pehmeää, että se suorastaan hyväilee ihoa. Ja värikin on kaunis, siinä on juuri sopivasti pientä sävyvaihtelua. Suomalaiseen metsämaisemaan se sulautuu täydellisesti.

 

 Tämä huivi jää ehdottomasti omaan käyttööni, saatanpa joskus neuloa toisenkin jostakin toisesta väristä. 

 

Nyt jatkan mysteerihuivin neulomista ja valmistaudun ystäväni vierailuun keittämällä meille puolapuuroa. Seuraavaan kertaan!

 

Hepsi

Tour-de-Sock viides etappi, Trillian

Sukkakisan neljäs pari jäi minulta neulomatta matkan ja muiden kiireiden takia, mutta tämä viides valmistuikin sukkelasti.

 Malli: Flibbertigibbet, Lisa K. Ross
Lanka: Four Seasons Gründl Hot Socks Neon
väri 82, 210 m/50g,
75% merino, 25% nylon
Puikot: pyöröt nro 2,25
Koko: S, 39-40
Menekki: 63 g
Ohjeen mukaan varresta varpaisiin, 54 s -> 66 s
Kärjet silmukoitu neulomalla
Lisätietoa Ravelryssa

 

 Ohje julkaistiin elokuun 20. päivä klo 17, ja sain sukat valmiiksi torstaina päivällä. Tällä etapilla sijoitukseni oli 66. Siihen olen enemmän kuin tyytyväinen.

Näiden sukkien jippo oli luomisreunassa. Siihen neulottiin tuollainen röyhelö luomalla ensin peräti 126 silmukkaa. Heti ensimmäisellä kerroksella siitä sitten kaventui yli puolet pois. Helppoa, mutta näyttävää. Muuten tämän parin neulominen oli ihan peruskauraa ja mukavaa. Kiilakavennukset tehtiin jalkapohjassa. Nämäkin sukat neuloin peilikuviksi.

Langan väristä tykkään, ja lanka itsessäänkin on ihan ok. 

Viime viikonlopun vietin vanhojen opiskelukaverien kanssa ihanasti mökillä kauniista maisemasta nauttien. Juhlistimme meistä nuorimman kuusikymppisiä, ja hän sai yhdeksi lahjakseen sukat.

Viikonloppuun kuului hyvän ruuan, juoman, saunomisen ja maailmanparantamisen lisäksi myös patikointia Repoveden kansallispuistossa. Tässä pienet maistiaiset teillekin.

 

 Kuten kuvasta huomaa, ihan vähän tuli neulottuakin. Sen sijaan Repoveden aika hurjista poluista ei tullut kuvia otettua, vähän pelotti.

Seuraavalla kerralla esittelyssä Kymi-langasta neulottu huivi ja sitten ne viimeiset kisasukat, joista tulikin aika vinkeät. 

Mukavaa viikonloppua Sinulle!

Toivottelee

Hepsi